Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering

Vankoista kotouttamistoimista huolimatta turvapaikan saaneiden työllisyys on surkealla tolalla ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa. Kymmenen vuotta maassa oleskeltuaan miehistä töissä on runsaat puolet, naisista vieläkin harvempi. Mahdolliset ansiot jäävät nekin selvästi jälkeen muusta väestöstä. Tiedot selviävät työmarkkinatutkimukseen erikoistuneen IFAU:n raportista.

Selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden työllistyminen vie kolmessa Pohjoismaassa runsaasti aikaa, erilaisista kotouttamisstrategioista huolimatta. IFAU:n (Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering) <a href="https://www.ifau.se/Press/Meddelanden/etableringsprogram-i-sverige-norge-och-danmark---olika-strategier-och-resultat/#:~:text=Sverige%2C%20Norge%20och%20Danmark%20har,anh%C3%B6riga%20till%20flyktingar%202008%E2%80%932019.">raportin</a> mukaan 10 vuoden maassa oleskelun jälkeen miehistä on työllistynyt 55–65 prosenttia ja naisista 45–55 prosenttia.
Yhteiskunta maksaa
Huonoin tilanne oli Tanskassa, josta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanska-repii-ongelmalahiot-maan-tasalle-rinnakkaisyhteiskunnat-jaavat-historiaan-asukkaiden-muuttaessa-muualle/">esimerkkinä</a> käynee Odensen Vollsmosen alue, jossa 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia alueen työikäisistä on työttöminä eli he käytännössä elävät tuilla.
Monilla työllisiksi luokitelluilla palkkatulot olivat alhaiset. Miehistä vain 35–40 prosenttia ja naisista 15–20 prosenttia ylsi kaikkien 20–64-vuotiaiden palkansaajien mediaanituloihin.
IFAU:n raportti perustuu Ruotsin Tilastokeskuksen sekä Norjan ja Tanskan vastaavien valtion laitosten tilastotietoon.
Koulutus työllistymisen perusta
Perus- tai lukiotason säännölliseen koulutukseen osallistuneilla on useammin työpaikka ja siten ansiotuloja jo kuuden vuoden kuluttua kotouttamisen alkamisesta.
Yhteys säännöllisen koulutuksen, työllistymisen ja sitä kautta tulojen välillä on selkeä ja positiivinen.
&#8211; Koulutus ei ole oikotie työhön, päinvastoin. Koulutus vie opiskelijan resursseja ja työn saaminen voi kestää kauemmin, sillä opiskelevat etsivät ehkä muita vähemmin töitä. Vertailumme kuitenkin osoittaa, että koulutus voi tarjota vakaamman perustan työllistymiselle pidemmällä aikavälillä, sanoo IFAU:n raportin tuottanut Linus Liljeberg järjestön tiedotteessa.
Kielitaito välttämättömyys
Turvapaikan saaneiden työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monentyyppisiä toimenpiteitä. Ratkaiseva tekijä on kielitaito. Jos se jää uupumaan ihmisten jumiutuessa maahanmuuttajien lähiöihin positiiviset tuloksetkin jäävät tulematta.
&#8211; Kielitaidon puute on rajoite monissa ammateissa. Pitkä kotoutumisaika ei välttämättä johdu huonosti suunnitellusta työmarkkinapolitiikasta vaan siitä, että väkeä saapuu maahan yhtä aikaa ja paljon, Liljeberg <a href="https://www.altinget.se/artikel/trots-etableringsprogram-laag-sysselsattning-efter-tio-aar">toteaa</a> politiikkaan erikoistuneen Altinget-julkaisun haastattelussa.
Liljebergin mukaan ainakin Ruotsissa on ollut käytössä runsaasti myös tukityöllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta nekään eivät välttämättä ole tuottaneet toivottua tulosta 15 viime vuoden aikana. Se tosin voi hänen mukaansa johtua myös työnantajista.

Norjan, Tanskan ja Ruotsin kotouttamistoimet selvitetty: Turvapaikan saaneet työllistyvät kehnosti ja palkka harvoin riittää elämiseen