Oikeusministeri Leena Meri: Kunniaan liittyvä väkivalta ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan – ”Rajoittavat asenteet eivät saa estää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista”

Valtioneuvoston juhlahuoneisto oli tupaten täynnä, kun eri järjestöjen edustajat ja viranomaiset olivat kokoontuneet keskustelemassa kunniaan liittyvästä väkivallasta. Aiheen raskaudesta huolimatta vallalla oli käsin kosketeltava usko muutoksen mahdollisuuteen ja todella positiivinen tekemisen meininki.

Kunniaväkivallasta puhutaan liian vähän

Oikeusministeri Leena Meri perusteli tilaisuuden järjestämistä sillä, että kunniaväkivallasta puhutaan “aivan liian vähän”.  Erityisesti silloin, kun kyse on oikeussuojan toteutumisesta. Naisilla tai tytöillä on oikeus elää ilman henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

– Kunniaan liittyvä väkivalta eikä mikään muukaan väkivalta kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, se on vastoin suomalaista oikeusjärjestystä, moraalia ja ihmiskäsitystä, ministeri totesi aloituspuheenvuorossaan.

– Kun kokemuksia ja havaintoja kunniaan liittyvästä väkivallasta tarkastellaan ikäryhmän lisäksi syntyperän mukaan, voidaan todetaan ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä olevan huomattavasti enemmän sekä omakohtaisia kokemuksia, että havaintoja kunniaan liittyvästä väkivallasta kuin suomalaistaustaisilla.

Ääritapauksessa kyseessä voi olla jopa murha

Tilastokeskuksen toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä 17 prosentilla on kokemuksia tai havaintoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Ilmiö koskee siis tuhansia ihmisiä. Kunniaan liittyvä väkivalta ei kuitenkaan läheskään aina tule viranomaisten tietoon, eivätkä uhrit välttämättä edes itse tunnista kohtaavansa kunniaan liittyvää väkivaltaa.

Kun ongelmaa tarkastelee pelkästään oikeudellisesti, niin kunniaväkivalta ei ole erillinen rikosnimike, vaan se täyttää usean eri rikoksen tunnusmerkit. Näitä ovat muun muassa laiton uhkaus, pakottaminen, pahoinpitely, kunnianloukkaus, vainoaminen, ihmiskauppa tai seksuaalirikos. Ääritapauksessa jopa murha. Väkivalta voi olla myös henkistä.

– Oikeussuojan tulisi tähänastista paremmin tavoittaa kaikki kunniaväkivallan uhrit.

Kuluvalla hallituskaudella on jo toteutettu lakimuutoksia, jotka parantavat kunniaväkivallan uhrien oikeuksien toteutumista. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleet pakkoavioliiton ja tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista selkeyttävät kriminalisoinnit vahvistavat tyttöjen ja naisten suojaa.

Oikeusministeriössä on myös käynnissä useita toimenpiteitä, kuten rangaistusten kiristäminen, tietoisuuden lisääminen ilmiöstä ja siihen liittyvistä oikeussuojakeinoista.

“Kaikilla oltava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan”

Pyöreän pöydän keskustelussa kuultiin muun muassa kunniaan liittyvästä väkivallasta ilmiönä maahanmuuttajajärjestöjen edustajien kertomana. Lisäksi keskusteltiin kunniaväkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeussuojan toteutumisesta käytännössä, viranomaisten kyvystä tunnistaa ja uskalluksesta puuttua kunniaan liittyvään väkivaltaan sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista.

Osallistujien käyttämissä puheenvuoroissa nousi esiin muun muassa kunniaväkivallasta ilmoittavien uhrien suojelun tärkeys, perheen ja yhteisön roolin ja asenteiden huomioiminen, onnistunut kotiutuminen sekä se, että tietoisuutta aiheesta on, mutta ei riittäviä työkaluja siihen puuttumiseen.

Ministeri Meri painotti yhteistyön merkitystä tapausten tunnistamisessa ja järjestöjen toimivia ruohonjuuritason kontakteja – esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöihin kuuluviin tyttöihin ja naisiin.

– Kaikilla tulee olla Suomessa mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan, eivätkä rajoittavat asenteet tyttöjä ja naisia kohtaan saa estää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista, totesi ministeri Meri.