Pääkaupunkiseudun ay-pomot pyrkivät valtuustoihin demareiden listoilta – SAK julkaisi jo oman poliittisen ohjelmansa

Kevään kunta- ja aluevaaleissa on ehdolla useita julkisuudesta tunnettuja vaikuttajia ja myös ay-liikkeellä on laaja ehdokasedustus tänäkin vuonna. Useimmiten puolueena on joko SDP tai vasemmistoliitto.

Pääkaupunkiseudulla SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-liikkeen istuvaa tai entistä puheenjohtajaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) entinen puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine pyrkii Helsingin valtuustoon vaalilupauksin julkisten palvelujen vahvistamisen puolesta, ja lisäksi Niemi-Laine muun muassa esittää työntekijöille ”Helsinki-lisää”.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtajana vuodesta 2019 toiminut Annika Rönni-Sällinen on ehdolla Espoossa. Lähihoitajaliitto Superin entinen puheenjohtaja Silja Paavola on ehdokkaana niin ikään Helsingissä.

Teollisuusliitto lakkoili viime talvena

Teollisuusliiton istuva puheenjohtaja Riku Aalto puolestaan asettuu ehdolle Vantaalla. Aallon ehdokkuutta voi pitää suorana tukena oppositiopolitiikalle, sillä Aalto on ollut viime aikoina runsaasti julkisuudessa etenkin Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluiden vuoksi.

Aalto muistetaan myös ”ruuvin kiristäjänä” osana talven 2024 poliittisia lakkoja, joihin Teollisuusliitto osallistui SAK:n ”Painava syy” -kampanjan mukana. Poliittisia lakkoja järjestettiin, koska ay-liike osoitti mieltään julkisia säästötoimia vastaan.

Lakot vaikuttivat laajasti teollisuuden tuotantoon useissa yrityksissä. SAK:laiset liitot kuitenkin keskeyttivät lakot 8. huhtikuuta alkaen. Arvioiden mukaan poliittista lakoista aiheutuneet menetykset Suomen taloudelle, yrityksille ja työpaikoille nousivat liki miljardiin euroon.

Ay-liike SDP:n asialla

Aalto toimi jo vuosina 2010-2012 SDP:n puoluehallituksessa. Aalto oli myös 2014 keskeisessä roolissa tukemassa Antti Rinnettä SDP:n puheenjohtajavaalissa.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen kommentoi Aallon ehdokkuutta sosiaalisen median kanavillaan.

Ay-liike jakaa vaalirahaa

Ay-liike on perinteisesti ollut vasemmistotaustaisten ehdokkaiden rahanjakaja eri vaaleissa. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaalien alla MTV:n selvityksessä kävi ilmi, että sekä SDP:n että vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö kertoi saavansa vaalirahaa joko ammattiliitolta tai -yhdistykseltä.

Tänä keväänä JHL ilmoittaa jakavansa vaalitukea liiton jäsenille, jotka ”sitoutuvat liiton arvoihin”. Tuet ovat jaossa maaliskuun loppuun asti. Tukea JHL:n kautta voi saada 500-1 000 euroa siitä riippuen, missä päin Suomea tai missä valeissa on ehdolla. Täysi ”toimintatonni” myönnetään, jos hakija on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa.

Ammattiliitot katsotaan Suomessa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, minkä vuoksi ne saavat pääomatulot ja osingot verottomana. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on laskenut ay:n verovapauden käyvän kalliiksi.

SAK alkaa jo muistuttaa puoluetta

Ay-pamppujen lisäksi monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta. SAK:n julkaisemat ehdokkaat ovat kaikki SAK:laisten ammattiliittojen jäseniä tai töissä ay-liikkeessä. Nämä ehdokkaat tekevät ”arvojensa mukaisia päätöksiä”.

SAK:n kiinteä yhteys vasemmistopuolueisiin ei pitäisi tulla tänä päivänä enää kenellekään yllätyksenä. Esimerkiksi Teollisuusliitto on kiinteästi kytköksissä poliittiseen vasemmistoon. Sen johdossa toimii useita vasemmistopoliitikkoja kaksoisroolissa. Sama kuvio toistuu useissa SAK:laisissa liitoissa.

Vaikka SAK ei ole varsinaisesti puolue vaan ammatillinen työntekijöiden keskusjärjestö, sen toiminta muistuttaa jo monella tapaa poliittista puoluetta. SAK on esimerkiksi julkaissut oman kunta- ja aluevaaliohjelman.