LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.
Suomen taloudessa on eletty pitkään harmauden keskellä, mutta kirkkaampia näkymiä pilkahtelee aika ajoin.
Kauppalehti listaa positiivisia taloussignaaleja, joita jokaisen kannattaa nyt tarkastella.
Yksi merkki on se, että yhä useampi on saanut töitä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli tämän vuoden lokakuussa 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 76,0 prosenttia.
Tänä vuonna Suomen talouden valopilkkuna on ollut tavaraviennin vahvistuminen. Viennin kasvun odotetaan tukevan taloutta myös tulevina vuosina. Vientiä kasvattavat myös alustoimitukset Yhdysvaltoihin.
Myös palkansaajan ostovoima on vahvistunut ja vahvistumassa edelleen.
Veronmaksajain Keskusliitto laski jo syksyllä, että nettopalkkoja vertailtaessa ostovoima nousee vuonna 2026 jo kolmatta vuotta perätysten.
Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen 4 058 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026.
Tämän myötä Veronmaksajain Keskusliiton mukaan ostovoima saavuttaa edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.
Positiivinen yllätys piilee erityisesti suhdanteen käännekohdassa. Kasvu ja erityisesti investoinnit voivat elpyä nopeammin kuin ennusteissa, koska käänteissä elpyminen on usein odotettua voimakkaampaa.
Rakennusala voi myös tarjota positiivisen yllätyksen, kun patoutunut kysyntä purkautuu. Kotitalouksilla olisi varaa kuluttaa selvästi enemmän kuin nyt.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on tyytyväinen kotimaisen duunarin vahvistuvasta ostovoimasta.
Keskituloisen palkansaajan ostovoima saavuttaa ensi vuonna viimein vuoden 2020 tason, ja kuuden vuoden ostovoimakuoppa kuroutuu umpeen.
— Riikka Purra (@ir_rkp) December 23, 2025
Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta peräkkäin.
Lähde: Veronmaksajien keskusliitto/Kauppalehti
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kotitalouksien ostovoima on kääntynyt kasvuun ja vahvistuu entisestään vuonna 2026. Arvonlisäveron kevennys elintarvikkeissa ja muissa arjen perushyödykkeissä on yksi tekijä tässä myönteisessä kehityksessä.
Perussuomalaiset näkee, että nykyisen hallituksen toteuttama ostovoiman korjauspaketti tuottaa tulosta ja suunta on oikea. Edellisen hallituksen aikana suunta suomalaisten ostovoimassa oli täysin päinvastainen.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee vuonna 2026 vihdoin samalle tasolle kuin vuonna 2020. Korkean inflaation vuosina 2021–2023 ostovoima romahti yhtä paljon kuin sen arvioidaan nyt kasvavan vuosina 2024–2026. Positiivista käännettä ovat vauhdittaneet reaalipalkkojen nousu ja veronkevennykset, jotka ovat taittaneet aiemmat veronkiristykset.
Hallitus pääsi tiistai-iltana maaliin budjettiriihessä, ja samalla saavutettiin sopu reilun miljardin euron lisäsopeutustoimista. Kehitysyhteistyöstä ja kotouttamisesta leikataan 50 miljoonaa euroa lisää, joten tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön säästöt nousevat historiallisen suuriksi.
Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen. Säästötavoite on liki miljardi euroa, mutta vielä ei ole tiedossa, millainen säästölista riihessä lopulta syntyy. Ylen Ykkösaamussa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että hän ei kannata uusia veronkorotuksia. Tiukkaa finanssipolitiikkaa silti on tehtävä, jotta tulevaisuudessakin voidaan rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja kasvavat turvallisuus- sekä puolustusmenot. Tähän tavoitteeseen tarvitaan kaikkien puolueiden sitoutumista.
Viikon suosituimmat
Kansanedustajat keskustelivat hallituksen esityksestä vuoden 2026 talousarviosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho käytti puheenvuoron, jota perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi.
Demarikansanedustaja Matias Mäkynen väittää Facebookissa pienituloisten määrän kasvun olevan hallituksen syytä, vaikka tuore tilastotieto osoittaa, että pienituloisuutta on lisännyt lähinnä maahanmuutto.
Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.
Tampereen kaupunginvaltuusto kävi maanantai-iltana 1,5 tuntia kestäneen tulisen keskustelun valtuustoaloitteesta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille.
Tampereen perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut vastustavat veronmaksajien rahojen syytämistä Gazaan. Perussuomalaiset ovat jättäneet demaripormestari Ilmari Nurmisen avustuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Vääksyn yhteiskoulun perinteisiin on kuulunut, että koulu on viettänyt osan syyslukukauden päätösjuhlasta joka kolmas vuosi Asikkalan kirkossa. Mediatietojen mukaan rehtori oli kirjoittanut oppilaille ja näiden huoltajille Wilmassa, että "joka kolmas vuosi järjestettävä joulukirkkoperinne syyslukukauden päätösjuhlana on ollut rehtorin virhearvio ja väärä tulkinta apulaisoikeusasiamiehen ja perustuslakivaliokunnan ohjeistuksista". Perussuomalaisten kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Sanna Antikainen haastavat rehtorin väitteet.
Ruotsi on noussut yhdeksi Muslimiveljeskunnan vaikutusvallan keskeisistä maista Euroopassa poliittisten ja järjestöllisten kytkösten kautta. Islamismiin linkittyneet toimijat ovat juurtuneet myös julkisesti rahoitettuun kansalaisjärjestökenttään, jossa Pelastakaa Lapset on joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös luokitella useita Muslimiveljeskunnan haaroja terroristijärjestöiksi voi nyt pakottaa Ruotsin arvioimaan suhdettaan poliittiseen islamiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiahon toistuvia ulostuloja, jotka asettuvat yksiin Venäjän etujen kanssa. Antikaisen mukaan vasemmistoliiton johto kantaa täyden poliittisen vastuun vaikenemisestaan.
Opiskelijaviisumi ei jatkossa ole enää perhelippu Suomeen. - Jatkossa opiskelija tulee opiskelemaan – ei elättämään perhettä suomalaisella sosiaaliturvalla, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Australian pääministeri on joutunut ankaran arvostellun kohteeksi, koska hän on ollut oudon poissaoleva kansalaisten surressa Bondi Beachin joukkomurhassa kuolleita. Nyt media on nostanut esille videon, jossa pääministeri osallistuu aktiivisesti Israelin vastaiseen mielenosoitukseen, jossa tuomitaan juutalaisvaltion sotilastoimet palestiinalaisia vastaan. Keskustelu antisemitismistä sai jälleen vauhtia.
