

MATTI MATIKAINEN
Kun palkka ei riitä elämiseen: “Jokainen sentti pitää laskea”
Teini-ikäisen pojan yksinhuoltajaäiti Niina Luttinen, 47, meni kesätöihin, jotta saisi ostettua lapselleen tarvittavat kirjat ja työtakin opiskelua varten. Perheen ruoka haetaan leipäjonosta ja vaatteet saadaan lahjoituksina.
– Bruttopalkkani on 2 000 euroa kuukaudessa. Olen kiinteistönhoitaja ja teen töitä aamuseitsemästä ilta neljään, Niina Luttinen kertoo.
Verojen jälkeen Niinalle jää käteen 1 500 euroa, asumiskuluihin menee 600 euroa kuukaudessa. Työmatkojen takia Niinalla on oltava auto. Pojan matkalippu on 50 euroa kuukaudessa. Lisäksi palkasta pitää maksaa puhelinlaskut ja pojan harrastukset.
Aiemmin Niina kävi dyykkaamassa ruoat kauppojen roskiksista, mutta nykyään perhe käy kaksi kertaa viikossa leipäjonossa.
Yllättäviin menoihin ei ole varaa
Töissä käyvien mutta samalla köyhyysrajalla elävien määrä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä heitä on Suomessa arviolta yli puoli miljoonaa.
Yleisen määritelmän mukaan kehittyneiden maiden köyhyydessä on kyse taloudellisten resurssien takia johtuvasta sosiaalisen toimintakyvyn rajoittuneisuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, kun ihminen ei pysty elämään yhteiskunnan hyväksymällä tavalla rahan puutteen takia.
Aina köyhyyden määrittäminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista, ja siksi jotkut käyttävät sanaa pienituloisuus. Niina on itse kuullut, kuinka joidenkin mielestä hän ei ole köyhä.
– Minullahan on auto ja omakotitalo, joten en voi olla köyhä. Autoni on vuoden -94 mallia ja sillä on ajettu 300 000 kilometriä. Talo on myös vanha, eikä minulla ole varaa remontoida sitä tai korjata autoani, Niina sanoo.
Pienituloisen elämä luhistuu, kun vastaan tulee yllättäviä menoja. Esimerkiksi jos Niinan auto menisi yhtäkkiä rikki, korjaamiseen tai uuden auton ostamiseen ei olisi varaa. Melkein kahdenkymmenen kilometrin työmatkan takia auto on Niinanlle kuitenkin pakollinen. Asumismenot ovat jo nyt minimissään, vaikka omakotitalo onkin.
”Lapsen ei pitäisi ajatella rahaa”
Niina kokee olevansa syrjäytynyt, eikä halua, että hänen pojalleen käy samoin.
– Äidit haluavat lastensa parasta. Tuntuu hirveältä sanoa pojalle, kun ei pysty hankkimaan tarvittavia koulutarvikkeita.
Niina meni viime kesänä kesätöihin saadakseen rahaa poikansa laborantin opiskeluihin tarvittaviin kirjoihin ja työtakkiin. Kengät piti jättää hankkimatta.
– Poika ei kyllä hirveästi vaadi. Sanoi vain, että hän kyllä pärjää hyvin tavallisilla lenkkareilla.
Partioon tarvittavat kengät pojalle hankittiin, mutta nekin ostettiin osamaksulla.
– Huomaan, että poika itsekin ajattelee rahaa. Ei lapsen kuuluisi ajatella tällaisia asioita, mutta hän on esimerkiksi kieltäytynyt parturiin menosta rahan takia.
Sydänkohtauksen jälkeen töihin
Niina etsi vuosia töitä ennen kuin sai nykyisen työpaikkansa pari vuotta sitten. Vain muutama päivä työsopimuksen kirjoittamisen jälkeen Niina sai sydänkohtauksen.
– Lääkärin mukaan olisi pitänyt jäädä sairauslomalle, mutta en mitenkään voinut. Etsin työpaikkaa viisi vuotta, joten en vain voinut ottaa riskiä ja jäädä sairauslomalle ennen työn alkua, Niina sanoo ja jatkaa:
– Tyhmäähän se oli, mutta en voinut muuta. Onneksi olin kuitenkin terve, eikä haitannut vaikka jatkoin töitä.
Niina on laskenut, että työhön liittyvien kulujen jälkeen tulot ovat samat mitä hän saisi tukea työttömänä.
– Haluan kuitenkin käydä töissä, koska se on se viimeinen asia, joka estää minua syrjäytymästä ihan kokonaan. Ja kun käyn töissä, koen olevani ihan erilaisessa asemassa yhteiskunnassa. Siinä säästyy myös kaikenlaiselta byrokratialta.
Lapsilisä pois suurituloisilta
Köyhyys – tai pienituloisuus – tarkoittaa paljon muutakin kuin rahan puutetta. Toimeentulon vaikeudet vaikuttavat mielenterveyteen, stressiin ja esimerkiksi lihomiseen. Liikuntaa ei harrasteta ja ihmissuhteet kärsivät.
Aivokapasiteetista suuri osa on käytössä rahan ajattelemiseen.
– Mietin rahaa melkein jatkuvasti, ehkä jopa puolet ajastani päivän aikana. Stressaan rahaa niin paljon, että olen purrut hampaat rikki, ja nyt mietin, miten paljon joudun käyttämään hampaiden korjaukseen rahaa.
– Jos saisin vaikka 300 euroa kuukaudessa enemmän rahaa, ei tarvitsisi aina miettiä sitä, miten tässä nyt pärjäisi. En tiedä, osaisinko edes olla enää miettimättä rahaa, jos sellainen tilanne joskus elämässä olisi, Niina miettii.
Niina sanoo, että kun kerran palkkaa ei voida nostaa, asumiskuluja pitäisi saada pienemmiksi.
– Ruoka- ja asumiskulut ovat nousseet suhteessa palkkoihin, paitsi tietenkin suurituloisilla. Tämä on mielestäni väärin. Myös lapsilisät pitäisi ottaa pois suurituloisilta, ja näin ollen pienituloisille voitaisiin maksaa lapsilisää 18 vuoden ikään asti.
VERA MIETTINEN
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin kaupunginhallitus myönsi 1,5 miljoonaa maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen: ”Kaupunki laittaa rahat menemään ja toivoo parasta”

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Eduskunta hyväksyi sosiaalihuollon laittomasti maassa oleville – PS: Vaarallinen päätös taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta

Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Elomaa: Kohtuutta kansanedustajien sopeutumisrahoihin ja yritysjohtajien palkitsemiseen

Perussuomalaiset ja Rakennusliitto eivät hyväksy tarveharkinnan poistoa – “Poliitikoilta näyttää kadonneen ymmärrys ja myötätunto Suomessa asuvia työtä tekeviä kohtaan”

Helsingissä kaavaillaan rajuja muutoksia ruoka-apuun – kaupunginvaltuutettu Rantanen: “Milloin tämä kauhukomedia päättyy?”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää