

MATTI MATIKAINEN
Helsingin kaupunginhallitus myönsi 1,5 miljoonaa maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen: ”Kaupunki laittaa rahat menemään ja toivoo parasta”
Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt tämän vuoden talousarvion määrärahoista lähes 1,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen näki kaupungin esityksessa useita epäkohtia ja esitti sen palauttamista uudelleen valmisteluun. Rantasen esitystä vastustivat perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut valtuustoryhmät, joten se raukesi.
– Helsingin kaupungin yleisenä linjana tuntuu olevan, että laitetaan julkisia varoja maahanmuuttajien tukemiseen. Tämä ryhmä mainitaan kaikkein useimmin esimerkiksi Helsingin kaupunkistrategiassa, Rantanen ihmettelee.
– Kaupungin esityksessä on mielestäni ongelmallista se, ettei toimenpiteiden vaikuttavuudesta ole tehty minkäänlaisia tutkimuksia tai arvioita. Vaikuttaa siltä, että tarkoituksena on vain laittaa rahaa menemään ja toivotaan parasta.
Useita ristiriitaisuuksia
Helsingin kaupungin päätösehdotus pitää sisällään useita ristiriitaisuuksia. Esityksen perusteluissa sanotaan muun muassa, että määrärahat on tarkoitus kohdentaa sellaisille maahanmuuttajille, joiden kotouttamisprosessia voidaan edistää nopeilla ja räätälöidyillä toimenpiteillä.
Kuitenkin määrärahoja ollaan ohjaamassa hankkeisiin, joista työllistymisen ei voi odottaa olevan erityisen nopeaa, kuten kotona lapsia hoitaville maahanmuuttajille suunnattuun KOTIVA-hankkeeseen.
– KOTIVA on ollut toiminnassa jo vuodesta 2011, mutta sen vaikutuksia työllisyyteen ei ole esityksessä esitetty. Lähtökohtana veronmaksajien rahojen käytössä pitäisi olla, että rahoille on osoitettava tavoite ja myös seurattava sen toteutumista. On aivan hullunkurista, jos ei seurata ollenkaan, saadaanko rahoille vastinetta, Rantanen ihmettelee.
Rahan pumppaaminen ei auta
Tällainen politiikka johtaa siihen, että kotouttamistoimenpiteitä mitataan niihin käytetyn rahan eikä tulosten perusteella. Kun tarkastellaan kotouttamistoimenpiteiden tähänastista onnistumista, ei voi olla tulematta siihen johtopäätökseen, että pelkkä rahan pumppaaminen ei ole tehokas keino maahanmuuttajien työllistymisen lisäämiseksi.
– Esitys on täysin ristiriitainen siinäkin kohdassa, missä sanotaan kielitaidon olevan kotoutumisen ja työllistymisen edellytys, mutta kuitenkin rahaa osoitetaan muun muassa monikielisten valmentajien ja omankielisten työelämävalmentajien palkkaamiseen.
– Jos itse menisin asumaan esimerkiksi Kreikkaan, paljonko se motivoisi minua opiskelemaan paikallista kieltä, jos saisin kaikki palvelut myös suomeksi? Rantanen kysyy.
Positiivista diskriminointia
Kaupungin esitys on ongelmallinen myös tasapuolisuuden kannalta. Jos maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä pitää olla oikeus opiskella suomea työajallaan, pitäisi myös suomalaisilla työntekijöillä olla oikeus esimerkiksi toisen kotimaisen opiskeluun työaikana tasapuolisuuden nimissä.
– Tällainen positiivinen diskriminointi etnisen taustan perusteella on äärimmäisen lyhytnäköistä ja hölmöä politiikkaa. Jos halutaan lisää tasa-arvoa tähän maahan, ei se voi olla pidemmän aikavälin tie.
– Miten se edistää kotoutumista, jos maahanmuuttajat laitetaan eri asemaan jo rahanjaossa? Jos kaikki olisivat samalla viivalla, olisi todellisen integraation mahdollisuus olemassa. Nyt sellaista mahdollisuutta ei edes pyritä luomaan, sanoo Rantanen.
Rasistileiman pelossa kaikki käy
Rantasen esitystä asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun vastustivat kaikki ryhmät ja valtuutetut perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kun kysymys on maahanmuutosta ja maahanmuuttajista, unohtuvat yleensä tasa-arvoa peräävien vihreiden ja vasemmistonkin vaateet, kun hyvää omaatuntoa ostetaan yhteisillä rahoilla.
– Siitä olen huolissani, ettei tarkan euron kokoomuskaan avaa näissä asioissa suutaan. Maahanmuutosta kun puhutaan, alkaa rasistiksi leimaaminen välittömästi, jos kyseenalaistaa yhtään mitään. Siinä pelossa ollaan sitten valmiita suostumaan hulluihinkin esityksiin, Rantanen pohtii.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Maahanmuuttaja välttää aktiivimallin kotoutumiskoulutuksella

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Hallituksen tulee nujertaa työttömyys, ei työttömiä

PS tyrmää työn pakkohakumallin: “Aktiivimallinkin sotkut vielä korjaamatta”

Startup Refugees sai 150 000 euroa Suomi 100 -hankkeelta – rahaa palaa henkilöstökuluihin, mutta onko yksikään turvapaikanhakija saanut töitä?

Helsingin sote-lautakunta luopui juuri äsken terveyskeskusmaksujen perimisestä ulkomaalaisilta yhdenvertaisuuslain vuoksi – valtuutettu Mari Rantanen hiilenä: “Mitä hullumpia esityksiä, sen varmemmin ne menevät läpi”

PS-valtuutetut Pia Kopra ja Mari Rantanen laittomasti maassa olevien palveluista: ”Täysin avoin piikki meillä Helsingissä”

Itäinen Helsinki ei houkuttele enää suomenkielisiä lapsiperheitä – “Kaupungin asuntoihin asutetaan humanitaarisia maahanmuuttajia”

Demarivaltuutettu haluaa Helsinkiin omat terveysyksiköt eri kieliryhmille – perussuomalaisten sote-lautakunnan jäsen tyrmää
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.