Suomen Uutiset päätti selvittää, miten Suomi 100 -hankkeelta 150 000 euroa saanut Startup Refugees on käyttänyt sille myönnettyjä avustuksia. Julkisen kirjanpitoraportin saamista hidasti Startup Refugeesin toive taloustietojen luottamuksellisuudesta.

Startup Refugees on tv-persoonien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin perustama verkosto ja hanke, joka pyrkii eri tavoilla auttamaan Suomessa olevia turvapaikanhakijoita työllistymään. Tarkoitus on siten osoittaa turvapaikanhakijoille koulutusta, työpaikkoja ja mahdollisuuksia kokeilla omia yritysideoitaan. Startup Refugees saa toiminnalleen suuria summia avustuksina.

Miehet kaarnaveneen takana

Merkittävimmät Startup Refugees -hankkeen tukijat ovat valtioneuvoston kanslian asettama Suomi 100 -hanke, joka tukee 150 000 eurolla sekä ME-säätiö, joka tukee 137 842 eurolla. Avustukset on kohdistettu vuodelle 2017.

Startup Refugees sai julkisuudessa kritiikkiä viime vuoden lopussa, kun Rantala esitteli joulukuussa Ylen tv-lähetyksessä käsintehtyä design-kaarnavenettä esimerkkinä Startup Refugeesin työllistävästä vaikutuksesta. Rantala kuitenkin huomautti, että Startup Refugeesille myönnetyt avustukset koskevat vuotta 2017, eli vielä viime vuoden lopussa avustusvaroja ei hänen mukaansa oltu käytetty ollenkaan.

Kirjanpitoraporttia oli vaikea saada

Suomen Uutiset sai haltuunsa Startup Refugees -väliraportin sekä siihen liittyvän kirjanpitoraportin, josta ilmenee, miten avustusvaroja on käytetty.

Molempien asiakirjojen saaminen Suomi 100 -hankkeen edustajilta oli hyvin hankalaa. Verkkosivulla suomifinland100.fi on ilmoitettu useita puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita. Kuitenkaan nimetyt yhteyshenkilöt eivät pääsääntöisesti vastaa puhelimeen. Sähköpostiviesteihin reagoidaan 3-4 päivän viiveellä, jos ylipäätään reagoidaan.

Ensimmäisen kerran raporttia kysyttiin Suomi 100 -hankkeen edustajilta jo kesäkuussa, jolloin Suomen Uutiset sai lopulta vastauksen, että tiedot olisivat saatavilla elokuussa.

Julkiset asiakirjat luovutettava

Suomen Uutisten asiakirjapyynnössä oli nimenomaan tarkoitettu dokumentoitua kirjanpitoa tai muuta selvitystä, mistä ilmenee yksilöidysti, kuinka Startup Refugeesille myönnetyt avustusvarat on käytetty. Kuitenkin Suomi 100 -ohjelmakoordinaattori ensin lähetti elokuussa ainoastaan väliraportin, josta ei käynyt ilmi kuinka avustusvarat on käytetty.

Suomi 100 -ohjelmakoordinaattorin mukaan Startup Refugees -hanke oli toivonut taloustietojen luottamuksellisuutta. Suomen Uutiset vetosi asiakirjajulkisuuteen ja lopulta kirjanpitoraportti lähetettiin alkuperäisen pyynnön mukaisesti.

Avustusvaroista suurin osa henkilöstökuluihin

Väliraportti ja kirjanpitoraportti koskevat vuoden 2017 ensimmäistä puolivuotisjaksoa. Startup Refugeesin varsinaiseen toimintaan on tarkastelujaksolla mennyt 135 396 euroa. Summasta ME-säätiön avustusta on 34 929 euroa ja Suomi 100 -avustusta 100 467 euroa.

Startup Refugees -hankkeen toiminnan kuluista suurin osa, yhteensä 122 375 euroa on käytetty henkilöstökuluihin, eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.

Startup Refugeesin projektikoordinaattori Camilla Nurmi kertoo, että tuella on palkattu projektipäällikkö, operatiivinen johtaja sekä kaksi yhteisökoordinaattoria.

Kyse on siten neljästä henkilöstä. Puolivuotisjakson aikana yhden työntekijän palkkoihin sivukuluineen on mennyt keskimäärin 30 594 euroa.

– Noudatamme sosiaalialan verkostojen työehtosopimusta ja palkkatasoa, Nurmi sanoo.

Alijäämäksi kirjattu 66 363 euroa

Henkilöstökulujen lisäksi kirjanpitoraportissa ilmoitetaan Startup Refugees -hankkeen muut kulut, jotka ovat yhteensä 13 020 euroa. Tästä summasta suurin osa on käytetty toimitilakuluihin sekä taloushallintopalveluihin. Rahaa on käytetty pienempiä summia myös esimerkiksi atk-laitteisiin, taksi- ja puhelinkuluihin, matkakuluihin sekä viranomaismaksuihin.

Startup Refugees -hankkeen puitteissa on harjoitettu myös varainhankintaa erilaisilla tavoilla. Varainhankinnan tuotot ovat yhteensä 69 070 euroa, joten hankkeen tarkastelujakson tulos on ”miinuksella”. Alijäämäksi raporttiin on kirjattu 66 363 euroa.

Varainhankinnasta kuitenkin ainoastaan 1 570 euroa on myyntituottoa ja muut varainhankinnan tuotot ovat 67 500 euroa. Kirjanpitoraportista ei siten ilmene, mistä lähteestä tällaiset muut varainhankinnan tuotot on saatu.

Avustusvaroja ei ole kohdennettu

Startup Refugees -hankkeelle myönnettävät avustukset maksetaan vuoden aikana useammassa erässä. Suomi 100 -hankkeen ohjelmakoordinaattori Viivi Seirala kertoo maksamisen käytännöistä avustusten osalta.

– Suomi 100 -tuki maksetaan useammassa erässä. Tuen käytöstä raportoidaan hankkeen edetessä Suomi 100 -tukiohjelman mukaisesti toimittamalla väliraportti ja kustannuspaikkaraportti. Viimeinen erä maksetaan loppuraporttia ja kirjanpidon raportteja vastaan hankkeen päätyttyä, Seirala kertoo.

Usein erilaisia avustusvaroja haettaessa hakijan on ilmoitettava seikkaperäisesti tarkoitus, johon avustusrahat käytetään. Suomi 100 -tuen osalta avustusvaroja ei ole kuitenkaan kohdennettu Startup Refugees -hankkeen sisällä minkään tietyn osa-alueen kattamiseen.

– Myönnetty tuki perustuu hakuprosessin yhteydessä toimitettuun hankesuunnitelmaan ja budjettiin. Suomi 100 -tuki mahdollistaa mm. hankkeen laajenemisen valtakunnalliseksi vuonna 2017, Seirala ilmoittaa.

Seikkaperäistä selittelyä toiminnasta

Startup Refugeesin varsinaisen toiminnan sisällöstä laadittu väliraportti kohdistuu puolivuotisjakson toimintaan. Asiakirja on osin hyvin vaikeaselkoinen:

Loppuvuoden 2016 ja alkuvuoden 2017 aikana Startup Refugees on jatkanut toimijoiden yhteen kokoamista ja verkosto on kasvanut jo yli 500 toimijaan. Hankkeen aikana ollaan pystytty laajasti hyödyntämään Startup Refugeesin alkuvaiheen kokemuksia turvapaikanhakijoiden työllistymisen ja yrittäjyyden tukemisesta, vastamaan osaamiskartoituksista nousseisiin tarpeisiin ja viemään käytäntöön nopean kotoutumisen sekä osallistavan vastaanottokeskuksen malleja, väliraportissa todetaan.

Väliraportista ei suoraan ilmene, kuinka moni turvapaikanhakija on työllistynyt palkkatyöhön Startup Refugees -hankkeen tuella:

Numeraalisten tavoitteiden osalta hanke on jo nyt saavuttanut tavoitteensa turvapaikanhakijoiden työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien osalta, joita on tarjottu kesäkuun 2017 loppuun mennessä yhteensä 679 (tavoite 400). Tämä luku sisältää vastaanotetut työ- ja harjoittelupaikat sekä erilaiset työllistymistä edistävät työpajat ja koulutukset.

Suomi 100 -avustuksia kyseenalaistettu

Suomi 100 -hankkeen rahoituspäätöksiä on kyseenalaistettu. Monien mielestä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna avustuksia pitäisi enemmän myöntää kohteisiin, joissa näkyvät suomalaisille tärkeät historiaa ja suomalaisuutta koskevat teemat.

Startup Refugeesille myönnetyn 150 000 euron lisäksi rahaa on myönnetty esimerkiksi seuraaville ohjelmahankkeille: Koodaribussi Afrikassa 30 000 euroa, Suomalaisuuden uudelleenmäärittely 50 000 euroa, Luova Suomi juhlii Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa 2 000 euroa.

Suomi 100 -hankkeen kokonaisbudjetti on 19 miljoonaa euroa.

Ritaripuisto jäi ilman kahvirahaa

Maskun kunta haki äskettäin avustusta Mannerheim-ristin ritareiden muistoksi perustetun Ritaripuiston 10-vuotisjuhlan kahvikuluihin, joihin Suomi 100 -hankkeen toivottiin osallistuvan 2 000 eurolla.

Avustusta ei kuitenkaan myönnetty.

Suomi 100 -avustuksista päättää hankkeen hallitus, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja hallituksen sihteerinä pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.

Hallituksen jäseniä ovat piispa Irja Askola, taiteilija Manuela Bosco, professori Martti Häikiö, johtaja Leif Jakobsson, yliasiamies Mikko Kosonen, muusikko Karri ”Paleface” Miettinen, päällikkö Riitta Pihlajamäki, muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen, kunnanjohtaja Asta Tolonen, emerituspäätoimittaja, varapuheenjohtaja Janne Virkkunen ja toimitusjohtaja Antti Zitting.

ILKKA JANHUNEN