Näin Suomi 100 -rahoja husattiin: Palkkoja, matkakuluja, päivärahoja – suuria summia kohteisiin, joilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kanssa

Useat Suomi 100 -hankkeen kautta tukea saaneet projektit ovat herättäneet ihmetystä, koska niiden yhteys Suomen itsenäisyyteen on nähty joko melko kyseenalaisena tai etäisenä.

Itsenäinen Suomi täytti viime vuonna sata vuotta. Merkkivuoden kunniaksi valtioneuvoston kanslia asetti erityisen Suomi 100 –hankkeen, joka jakoi rahaa erilaisille ohjelmahankkeille. Suomi 100 -hankkeen hallituksen puheenjohtajana hääri ex-kansanedustaja, valtiosihteeri Paula Lehtomäki, varapuheenjohtajana Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen ja pääsihteerinä viestintätoimisto Kreab Gavin Andersonin toimitusjohtaja Pekka Timonen.

Suomi 100 –hankkeen kokonaisbudjetti oli vajaat 20 miljoonaa euroa, joka jaettiin hakemusten perusteella erilaisille ohjelmahankkeille. Useat tukea saaneet projektit ovat herättäneet ihmetystä, koska niiden yhteys Suomen itsenäisyyteen on nähty joko melko kyseenalaisena tai etäisenä. Suomi 100 -rahaa sen sijaan ei herunut monillekaan Suomen itsenäisyyteen, historiaan tai sotavuosiin liittyville tuotannoille.

Jäänmurtajat eivät päässeet tansseihin

Tukea saaneet ohjelmahankkeet ovat nyt pääosin toimittaneet loppuraporttinsa sekä kirjanpitoraportit toiminnastaan valtioneuvoston kansliaan. Suomen Uutiset pyysi saada nähtäväksi joitakin asiakirjoja, pyrkimyksenä selvittää miten rahoja on käytetty.

– Suomi 100 –juhlavuoden toteutumisesta ja onnistumisesta on parhaillaan tekeillä useita tutkimuksia. Kerromme niiden tuloksista kevään aikana, Timonen sanoo.

Asiakirjat lähetettiin tällä kertaa melko nopeasti. Osa suunnitelluista projekteista kuitenkin tyssäsi matkan varrella.

– Suunnitelluista ohjelmahankkeista esimerkiksi Tanssivat jäänmurtajat ja Uskontojen rantautuminen Suomeen eivät toteutuneet, Timonen sanoo.

Koodibussi Afrikassa: Rahat valuivat matkusteluun

Koodibussi Afrikassa –hanke pyysi avustusta 195 872 euroa, mutta rahaa herui lopulta vain 30 000 euroa. Loppuraportissa kerrotaan, kuinka Suomi 100 –avustuksen jäätyä merkittävästi pienemmäksi, suurin osa rahoituksesta jouduttiin hakemaan muualta, mikä aiheutti viivästyksiä.

Hankkeen kokonaisbudjetti nousi kuitenkin 290 000 euroon, sillä tukijoiksi saatiin muun muassa Nokia, ulkoministeriö sekä Aalto-yliopisto.

Koodibussi Afrikassa –hanke kertoo järjestäneensä 45 workshop–tyyppistä tilaisuutta Afrikassa, joissa on opetettu 12-20-vuotiaita nuoria ohjelmoimaan. Hankkeen rahoituksen varmistamisen kerrotaan viivästyttäneen projektin suunnittelua yhteistyökumppaneiden kanssa Afrikan maissa.

Kirjanpitoraportin mukaan henkilöstökuluihin hupeni 53 647 euroa. Summa sisältää kuukausipakat, palkkiot, lomakorvaukset ja muut palkkojen sivukulut. Toinen suuri menoerä ovat olleet matkakulut, joihin on käytetty 114 114 euroa. Summa pitää sisällään matkustuspalvelut, päivärahat, ateriakorvaukset, ateriakorvaukset ulkopuolisille sekä muut matkakulut.

Suurin osa hankkeelle myönnetystä tuesta on siis mennyt matkusteluun sekä palkkakuluihin.

Startup Refugeesin palkkakulut 238 392 euroa

Suomen Uutiset kirjoitti jo viime vuonna “kaarnavenemiehinä” tunnettujen Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin Startup Refugees –projektista, jonka tarkoitus on eri tavoilla auttaa Suomessa olevia turvapaikanhakijoita työllistymään. Suomi 100 –rahaa projektille herui 150 000 euroa, minkä lisäksi tukijana on ollut esimerkiksi ME-säätiö, jonka osuus oli 137 842 euroa.

Viime syksynä julkistetusta väliraportista ilmeni, että Startup Refugees –hankkeeseen kanavoidut rahat olivat menneet enimmäkseen henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Hankkeen varsinainen tarkoitus, eli turvapaikanhakijoiden työllistäminen, jäi hämäräksi.

Startup Refugees –hankkeen tuore kirjanpitoraportti koskee ajanjaksoa vuoden 2016 lokakuusta vuoden 2017 joulukuun loppuun. Raportista on luettavissa, kuinka sekä ME-säätiön että Suomi 100 -hankkeen antamat avustukset ovat menneet lähes kokonaisuudessaan henkilöstökuluihin. Näiden kulujen kokonaissumma on 238 392 euroa. Suomi 100 -avustus meni suurimmaksi osaksi palkkoihin, ja muihin kuluihin käytettiin alle 20 000 euroa.

Työllistävä vaikutus jää hämäräksi

Startup Refugees -hankkeen varsinaista toimintaa kuvaavan raportin tiedoista ei käy ilmi, onko yksikään turvapaikanhakija oikeasti saanut työtä, sillä raportissa puhutaan ainoastaan tarjotuista tilaisuuksista ja mahdollisuuksista.

Loppuraportin mukaan hankkeen “määrällisenä tavoitteena oli kartoittaa 2000 osaamisprofiilia, tarjota 400 työ- ja koulutusmahdollisuutta, tukea 20 yritystiimiä ja laajentaa toimintaa kolmeen uuteen kaupunkiin. Hankkeen aikana tarjottiin 1079 eli tavoitteisiin nähden yli kaksinkertainen määrä työ- ja koulutusmahdollisuuksia.”

Raportissa kerrotaan myös, kuinka “osaamisprofiilien määrä kasvaa jatkossa aiempaa huomattavasti nopeammin kun profiilin täyttö ja osaajien etsiminen tulee mahdolliseksi ja tasavertaisemmaksi kaikille maahan muuttaville eri puolilta Suomea. Näin ollen tavoite tullaan todennäköisesti ylittämään vuoden2018 aikana. Lisäksi Match made in Startup Refugees on valmis skaalattavaksi muille toimijoille kotimaassa ja kansainvälisesti.”

Suomalaisuutta määriteltiin uusiksi 50 000 eurolla

Suomalaisuuden uudelleenmäärittely –hanke sai Suomi 100 -rahaa 50 000 euroa. Myös tässä tapauksessa rahat menivät enimmäkseen palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin. Koko viime vuoden kattavasta tuloslaskelmasta selviää, että henkilöstökulujen loppusumma oli 34 861 euroa. Matka- ja kuljetuskuluihin oli mennyt 7 883 euroa.

Hankkeen vastuuhenkilöitä olivat Helsingin Sanomien entiset päällikkötoimittajat Ville Blåfield, Paula Salovaara ja Reetta Räty.

Suomalaisuuden uudelleenmäärittelyn rahoittajana on ollut myös Koneen säätiö, joka jakoi projektissa mukana olleille henkilökohtaisia apurahoja. Niiden loppusumma oli jopa 39 040 euroa. Apurahat jakautuivat neljälle henkilölle, joista suurin yhdelle henkilölle kohdistunut summa oli 24 300 euroa.

Mitä hankkeen puitteissa on sitten tehty? Loppuraportin mukaan “tammikuusta toukokuuhun tehtiin taustatutkimusta ja valmisteluja kesäkiertuetta ja syksyn koulukiertuetta varten. Kesäkiertue jatkui kesä-elokuun ajan, syyskuussa kiertueen aikana kerättyä materiaalia (haastattelut videot, kuvat, minidokumentti) käsiteltiin ja valmisteltiin julkaistavaksi.”

Loka-joulukuussa hankkeen puitteissa kierrettiin kouluissa uussuomalaisen Tawab Qaderzadan kanssa:

“Työpajoissa kerrattiin suomalaisuuden historiaa ja ennen kaikkea keskusteltiin nuorten suomalaisuuden muuttumisesta ja sen erilaisista muuttuvista merkityksistä. Keskusteluja siivitti minidokumentti Tawab Qaderzasta. Saimme osallistua kymmeniin keskusteluihin suomalaisuudesta ja sen muuttumisesta. Lopulta kysymys sekä kesä- että koulukiertueella oli sama: Keitä me olemme?”

Hankkeen tekijöiden mukaan hanke onnistui yli odotusten, ja tekijät toivovat voivansa jatkaa teeman parissa.

Sähkösaunaa lämmitettiin Pariisissa

100 saunailtaa Pariisissa –hankkeen puitteissa Suomalais-ranskalainen nuorkauppakamari ja Pariisin suomalainen osakunta avasivat Pariisiin julkisen, kaikille avoimen saunan. Sauna sijaitsi Bar à Bulles -baarin terassilla, kuuluisan Moulin Rouge -kabareen katolla.

Saunotettavaksi toivottiin mahdollisimman montaa eri kansallisuuden edustajaa tai kotimaataan kaipaavaa ulkosuomalaista, jotka vuorostaan veisivät saunomisen ilosanomaa puheissaan eteenpäin. Sauna lämpeni ensimmäisen kerran 25. maaliskuuta viime vuonna ja virallisia avajaisia vietettiin aprillipäivänä 1. huhtikuuta. Alun perin tarkoitus oli avata puusauna, mutta siitä luovuttiin avotuleen liittyvien turvallisuusriskien vuoksi. Näin ollen Pariisissa löylyteltiin sähkösaunassa.

Hankkeen toteutukseen osallistui 16 henkilöä, joista palkattuina kaksi henkilöä. Saunaprojekti sai avustusta 5 000 euroa, jotka menivät enimmäkseen palkkakuluihin, saunan kuljetukseen ja asennukseen.

Feministisiä työpajoja alle 10-vuotiaille tytöille

WOW – women of the world oli viime vuonna Tampereella järjestetty feministinen kulttuuritapahtuma, johon sisältyi esityksiä, konsertteja, komiikkaa, tanssia ja keskusteluja. Lisäksi ohjelmassa oli työpajoja eri-ikäisille feministeille, kuten alle 10-vuotiaille tytöille.

Feministifestivaalin järjestämisen aloitti ensiksi ex-kansanedustaja Rosa Meriläisen, tohtori Saara Särmän ja toimittaja Johanna Vehkoon pyörittämä Feministinen ajatushautomo Hattu ry, mutta lopulta tapahtuman järjestäjätahoksi vaihtui Tampere-talo. Lisäksi WOW-projektin puitteissa järjestettiin 11 think in –suunnittelutilaisuutta ympäri Suomea.

Feministiprojektille myönnettiin Suomi 100 –avustusta 60 000 euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset olivat 135 684 euroa. Muita tukijoita ja rahoittajia olivat esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Otavan Kirjasäätiö ja Kustannusosakeyhtiö Otava.

Palkkakuluihin hupeni 18 396 euroa, minkä lisäksi rahaa on käytetty markkinointiin ja viestintään sekä digitaalisiin palveluihin. Suurin yksittäinen kuluerä näyttää olleen tilavuokrat, joihin on mennyt 53 342 euroa.