Helsingin moskeijahankkeen taustalla toimivan Suomen islamilaisen neuvoston maksukyky on romahtanut eikä julkista tukea enää heru. Velkojat perivät saataviaan karhukirjeillä ja erilaisilla oikeudellisilla menettelyillä.
Helsingissä toimiva Suomen islamilainen neuvosto (yhdistys) on ylitsepääsemättömissä taloudellisissa vaikeuksissa.
Yhdistys ei ole maksanut velkojaan edes silloin kun sitä on siihen patistettu suorituskäskyillä ja karhukirjeillä. Tämän seurauksena velkojat ovat joutuneet turvautumaan erilaisiin oikeudellisiin menettelyihin.
Vuokrarästeistä uhkasi tulla häätö
Helsingin käräjäoikeudesta löytyy useita velkomustuomioita, joilla yhdistys on tuomittu maksamaan saatavat velkojille, jotka edustavat useita tahoja. Asianimikkeenä käräjillä on tyypillisesti ollut velkasuhteeseen perustuva saatava.
Vuonna 2015 yhdistyksen vuokranantaja vaati tuomioistuimen kautta yhdistystä suorittamaan vuokrarästit sekä häädön uhalla poistumaan vuokranantajan toimitiloista Helsingin Apollonkadulta.
Käräjäoikeus velvoittikin tuomiossaan yhdistyksen maksamaan erääntyneet vuokrasaatavat korkoineen sekä oikeudenkäyntikulut. Samalla yhdistys määrättiin heti poistumaan toimitiloista.
Käräjäoikeuden langettama velkomustuomio ei sinällään takaa, että velkoja saisi heti saatavansa yhdistykseltä. Tuomio on kuitenkin ulosottoperuste, jonka nojalla vouti saattaa eri tavoin pyrkiä pakottamaan yhdistyksen lopulta maksamaan velkansa.
Ulosotossa 50 000 euroa
Ilta-Sanomat kertoi tänään (11. 4.), että yhdistyksellä on mennyt ulosottoon lähes 50 000 euron edestä saatavia. Ulosottorekisterin tietoihin perustuvia maksuhäiriömerkintöjä yhdistyksellä on ollut 20. Ulosottovelkojien joukkoon kuuluu yli 20 000 euron rästejä karhuava Helsingin Messut Oy. Suomen islamilainen neuvoston taloussotkut nousivat ensimmäisen kerran Kirkko ja Kaupunki -lehden maaliskuussa tekemän jutun myötä.
Suomen islamilainen neuvosto on täysin varaton ja maksukyvytön. Myöskään sen taustalla toimivilla yksityisillä henkilöillä rahaa ei ole.
Yhdistyksen merkittävin tulonlähde on tähän saakka ollut julkiset avustukset, joita yhdistykselle on kanavoitu opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Ministeriö on tukenut yhdistystä vuosina 2007-2014 yhteensä yli 450 000 euron edestä.
Varoja hoidettu vasemmalla kädellä
Suomen islamilaisen neuvoston taustajoukoissa toimii esimerkiksi Pia Jardi, joka on hallituksen jäsen. Rahastonhoitajana häärii imaami Anas Hajjar. Yhdistyksen raha-asioiden hoitamisen voidaankin katsoa sujuneen kehnosti.
Jardi ja Hajjar ovat molemmat tulleet julkisuudessa tunnetuiksi Helsinkiin kaavaillun, kiistellyn suurmoskeijahankkeen tukijoina.
– Minusta tällaista moskeijaa ei Helsinkiin tarvita. On selvää, että omalta osaltani tulen tekemään töitä sen eteen, ettei moskeijaa Helsinkiin rakenneta, sanoi Ilta-Sanomien haastattelussa eilen Jan Vapaavuori (kok.), joka on nousemassa Helsingin pormestariksi.
Julkinen rahoitus katkesi epäselvyyksiin
Suomen islamilaisen neuvoston julkinen rahoitus loppui 2015 erilaisiin rahan käyttöön liittyviin epäselvyyksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö torppasi tuolloin yhdistyksen hakemuksen ja rahantulo loppui kuin seinään.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteeri Joni Hiitola kertoo, että Suomen islamilaisen neuvoston avustusten maksaminen katkesi osin selvitysten myöhästymisen seurauksena.
– Avustus myönnettiin heille vuodeksi kerrallaan, viimeisen kerran vuonna 2014. Kuitenkin vuonna 2015 yhdistys ei toimittanut määräajassa selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä, joka oli avustuksen myöntämisen edellytyksenä ja maksaminen katkesi siihen. Yhdistyksen tilinpäätös toimitettiin kyllä myöhemmin, mutta tuolloin ministeriössä todettiin, ettei avustusta voida enää maksaa.
Tukeminen loppui, koska yhdistyksen toiminnan jatkuvuus oli vaarantunut.
– Ilmeisesti pääsyynä oli vuonna 2013 järjestetty Islam expo –tapahtuma, joka epäonnistui taloudellisesti. Siitä jäi yhdistykselle paljon velkoja.
Avustuksia peritty takaisin
Suomen islamilainen neuvosto on vastaanottanut ministeriön kautta toiminta-avustusta vuodesta 2007 vuoteen 2014 saakka. Kyse on ollut suorasta eduskunnan budjetoimasta taiteen ja kulttuurin valtionavustuksesta.
– Alkuvaiheessa avustus oli 60 000 euroa, kunnes summa putosi budjettileikkausten vuoksi 53 000 euroon vuonna 2012. Sen lisäksi yhdistykselle on maksettu joitakin pienempiä avustuksia. Ne on käytetty enimmäkseen perusmenoihin, kuten vuokrakuluihin ja palkkoihin. Yhdistyksellä on ollut aiemmin puolipäiväisesti yksi työntekijä. Hiitola sanoo.
Kuten julkisten tukien kohdalla yleensäkin, niiden maksamisen edellytyksenä ovat tarkat selvitykset rahan käytöstä.
– Yhdistys on toimittanut aiempina vuosina selvityksen, mihin rahat ovat menneet. Siinä ei yleensä ollut mitään ihmeellistä. Jonain vuonna pienehkö määrä tukea perittiin takaisin kuittaamalla maksettavasta avustuksesta, kun hyväksyttävät menot jäivät myönnettyä avustusta pienemmäksi.
Lisäys 14.4.2017 klo 11:01: Lisätty maininta siitä, että Suomen islamilainen neuvoston taloussotkut nousivat ensimmäisen kerran Kirkko ja Kaupunki -lehden maaliskuussa tekemän jutun myötä.
ILKKA JANHUNEN