Helsinkiin kaavailtu suurmoskeija jakaa mielipiteet – Vihervasemmisto toivoo rauhan tyyssijaa, PS: Vaarallinen ja kallis riskihanke

Helsingin nykyinen kaupunginvaltuusto ei todennäköisesti ehdi ottaa kantaa kaupunkiin kaavailtuun suurmoskeijaan, vaan päätökset asiassa tehdään kevään kuntavaalien jälkeen. Perussuomalainen Helsinki vastustaa hanketta yksimielisesti.

Helsinkiläiset ovat jo muutaman vuoden saaneet ihmetellä julkisuudessa ollutta suunnitelmaa, jonka mukaan kaupunkiin oltaisiin rakentamassa suurmoskeija eli islaminuskoa tunnustavien temppeli.

Kulisseissa moskeijaa veivaavat lähinnä kolme kansalaisjärjestöä; Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry. Nämä tahot toimivat nykyisin moskeijan puolesta myös Oasis-säätiössä, joka perustettiin viime joulukuussa moskeijan edistämiseksi ja tukemiseksi.

Moskeija halutaan paraatipaikalle

Kansalaisjärjestöjen toiveissa olisi saada Helsinkiin mahdollisimman suuri moskeija mahdollisimman hyvällä sijainnilla. Järjestöt ovat tehneet Helsingin kaupungille tontinvarausesityksen, jossa esitetään moskeijalle paikkaa Helsingin Hanasaaresta, Sörnäisten rantatien varrelta. Paikan välittömässä läheisyydessä on metroasema.

Tontinvarausta on tarkoitus käsitellä ensin kaupungin kiinteistölautakunnassa, joka voi esittää varausta kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen tehtävä on valmistella valtuustossa käsiteltävät asiat.

Järjestön toiveiden mukaan Helsingin kaupunki myöhemmin joko vuokraisi tai myisi tontin, jolloin moskeijan rakentaminen voitaisiin aloittaa erilaisten lupamenettelyjen jälkeen. Hanasaaren lisäksi on ollut esillä muitakin, vaihtoehtoisia paikkoja moskeijalle. Vielä tällä hetkellä hankkeen toteutuminen on kuitenkin epävarmaa.

Helsingin kaupunki ei todennäköisesti ehdi enää ottaa kantaa asiaan, vaan päätöksiä tehdään vasta kevään kuntavaalien jälkeen.

Helsinki tarvitsee asuntoja, ei moskeijaa

Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmä ja Perussuomalainen Helsinki ilmoittivat jo viime vuonna vastustavansa moskeijan rakentamista. PS-vaikuttajat huomauttivat muun muassa, ettei moskeija ole yleishyödyllinen hanke, jota tulisi edistää veronmaksajien varoilla tai muutenkaan tonttien luovuttamisella.

Helsinkiin tarvitaan perussuomalaisten mielestä pikemminkin uusia asuntoja ja veronmaksajia asuntoihin. Moskeijan verotuotto on nolla.

Helsinkiin tarvitaan perussuomalaisten mielestä pikemminkin uusia asuntoja ja veronmaksajia asuntoihin. Moskeijan verotuotto on nolla. Perussuomalaiset toivat esille myös esille hankkeeseen liittyvät lukuisat turvallisuusriskit, kuten todennäköisyyden uskonnollisten ryhmien välienselvittelyihin moskeijan liepeillä.

Perussuomalainen Helsinki ry:n puheenjohtaja Markku Saarikangas kertoo, ettei Helsingin kaupunginhallitus ole ehtinyt tehdä moskeijan tonttia koskevassa asiassa päätöksiä.

– Moskeijan tonttiasiasta täytyisi päättää kaupunginhallituksessa, jossa sen pitäisi ensin mennä läpi ja vasta sitten moskeija-asia voisi mennä valtuustoon. Nyt olemme jo niin lähellä kuntavaaleja, että tuskinpa nykyinen valtuusto ehtii tähän puuttua.

– Ensi alkuun kyse olisi tontista, eli löytyykö sellaista edes. Hanasaarta on esitetty paikaksi, mutta se on hyvin kallista aluetta. Siihen on jo suunniteltu rakennettavaksi asuntoja, joten on kyseenalaista, miksi tontti pitäisi antaa jollekin uskonnolliselle ryhmälle, Saarikangas pohtii.

Kaksi kertaa Tuomiokirkon kokoinen

Moskeijahankkeen taustalla toimivassa Oasis-säätiössä vaikuttava Pia Jardi kertoi viime vuonna MTV:n haastattelussa, että moskeijan koko olisi jopa 3 000 neliömetriä. Moskeijan yhteyteen olisi myös tarkoitus tulla monitoimikeskus, jonka koko olisi 15 000 neliötä. Monitoimikeskukseen tulisi erilaisia muslimien kulttuuri- ja sosiaalitiloja.

Tällaisenaan suurmoskeijasta tulisi pinta-alaltaan jopa kaksi kertaa Helsingin Tuomiokirkon kokoinen, eikä muita vastaavia rakennuksia Helsingissä ole. Toteutuessaan moskeijan rakentamisen aloittamista ja toiminnan käynnistymistä hidastaisi joka tapauksessa Hanasaaressa nykyisin toimiva voimala, joka toimii paikalla vuoteen 2024 saakka.

Maksajista ei vielä tietoa

Moskeijahankkeeseen liittyy useita outoja piirteitä, joista yksi on rahoitus. Suunnitelman mukaisen moskeijan rakentamisen kustannukset olisivat ainakin 140 miljoonaa euroa. Rahoitus olisi tarkoitus kerätä ulkomaisista lähteistä.

Kukaan ei tiedä, mistä rahat tosiasiassa olisivat tulossa.

Oasis-säätiö on aiemmin ilmoittanut, että hankkeen rahoitusta tulisi koordinoimaan Bahrainin valtio. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mistä rahat tosiasiassa olisivat tulossa. Arabimaista kanavoituvilla varoilla on aiemmin muun muassa rahoitettu radikaalia islamismia eri puolilla maailmaa.

Saarikangas arvostelee epäselvää rahoituskuviota.

– Helsingin perussuomalaisten tiedossa ei ainakaan ole mitään konkreettisia peruslaskelmia tai arvioita rahoituksesta eikä siitä kuka edes on maksajana. Muuallakaan ei oikein tiedetä, mistä rahat tosiasiassa olisivat tulossa.

– Huhujen mukaan osa rahoista olisi kerätty arabimaista, joista osa tunnetaan terrorismipesäkkeinä. Ulkopuolinen rahoitus on omiaan synnyttämään erilaisia eturistiriitoja ja muita ongelmia, Saarikangas sanoo.

Lisää muslimivaltaa kohdemaissa?

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kansanedustajat tekivät viime vuonna eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ulkomailta tulevasta moskeijoiden rahoituksesta. Kysymyksessä oli esillä huoli muun muassa siitä, että muslimivaltiot voivat tällaisella rahoituksella lisätä valtaa moskeijoiden kohdemaissa.

Viime syksynä myös Helsingin kaupunki pyysi sisäministeriön poliisiosastolta arviota moskeijahankkeesta erityisesti kansallisen turvallisuuden kannalta.

Itävallassa moskeijoiden säännöllinen rahoitus ulkomailta on kokonaan kielletty.

Moskeijoiden rahoitus arabimaiden tuella huolestuttaa muuallakin Euroopassa, kuten Ranskassa, jonne viime aikoina on kohdistunut äärimuslimien toteuttamia terrori-iskuja. Itävallassa moskeijoiden säännöllinen rahoitus ulkomailta on kokonaan kielletty.

Helsinkiläiset vastustavat

Perussuomalaisten Helsingin varavaltuutettu Mari Rantanen tietää, että kaupunkilaiset vastustavat moskeijan rakentamista. Myös Facebookissa toimii aktiivinen moskeijaa vastustava ryhmä, jonka sivulla on yli 14 000 tykkääjää.

”Moskeijaprojekti on nyt edennyt salakavalasti, vähän kuten Guggenheim-museo, jossa ensin puhuttiin vain tontin varaamisesta ja sen jälkeen ryhdyttiin jo suunnittelemaan rakentamista.”

– Hanke on suorastaan vaarallinen. Kukaan ei kunnolla tiedä, mitä moskeijoissa tapahtuu ja mitä niissä saarnataan. Esimerkit maailmalta eivät ole rohkaisevia.

– Helsingissä tarvitaan asuntoja, eikä tällaisia valtavia uskonnollisia rakennuksia. Moskeijaprojekti on nyt edennyt salakavalasti, vähän kuten Guggenheim-museo, jossa ensin puhuttiin vain tontin varaamisesta ja sen jälkeen ryhdyttiin jo suunnittelemaan rakentamista. Kaupunkilaiset eivät kuitenkaan moskeijaa halua, yleinen mielipide on selkeästi sen vastainen. Hankkeelle tulisikin selkeästi sanoa ei, kuten jo aiemmin Guggenheimille kävi, Rantanen sanoo.

Hankkeen tulevaisuus äänestäjien käsissä

Rantasen arvion mukaan nykyisessä Helsingin kaupunginvaltuustossa vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit yksimielisesti vastustavat moskeijaa.

– Pahoin pelkään, että jos nykyinen valtuusto saisi asiasta päättää, siihen suhtauduttaisiin myötämielisesti koska ainakin vihreissä ja vasemmistoliitossa ollaan moskeijan kannalla. Myös osa RKP:n, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetuista puoltaa moskeijaa.

– Kun miettii sopivaa ehdokasta jota äänestää kuntavaaleissa Helsingissä, kannattaa myös huomioida, miten ehdokas suhtautuu moskeijahankkeeseen, Rantanen neuvoo.

Mikäli Helsingin suurmoskeija toteutuisi, ei sekään silti riittäisi vastaamaan islaminuskoisten tarpeisiin.

Pääkaupunkiseudulla on jo nyt useita muslimien rukoustiloja. Mikäli Helsingin suurmoskeija toteutuisi, ei sekään silti riittäisi vastaamaan islaminuskoisten tarpeisiin. Tätä mieltä on ainakin Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. Hän esitti Ylen haastattelussa 2015, että pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin ainakin viisi suurmoskeijaa: kolme Helsinkiin sekä Espooseen ja Vantaalle omansa. Hajjar on myös Oasis-säätiön hallituksen jäsen.

Vihreät ja vasemmisto kannattavat

Oman kysymyksensä muodostavat islaminuskon sisäiset jännitteet. Islamin sisällä toimii kilpailevia ryhmittymiä, joiden vastakkainasettelu saattaisi vahvistaa ääriajattelua tai aiheuttaa muuten levottomuuksia Helsingissä. Moskeijan rahoitukseen kytkeytyneessä Bahrainissa vallassa ovat sunnimuslimit, jotka edustavat islamin pääsuuntausta. Sunnit pitävät vähemmistöön kuuluvia shiiamuslimeita poliittisina vastustajinaan.

Myös Suomessa valtaosa muslimeista on sunneja. Sunnien ja shiiamuslimien välit ovat jo nyt kireät. Moskeijasta tulisikin todennäköisesti juuri sunnimuslimien yhteisö, joten moskeija ei välttämättä olisi mitenkään islaminuskoisia yhdistävä paikka vaan se olisi omiaan lisäämään muslimiryhmien välisiä vastakkainasetteluita.

Kaikesta huolimatta Helsingin johdossa on moskeijan kannattajia. Esimerkiksi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) suhtautuu hankkeeseen myötämielisesti. Viime vuoden maaliskuussa Helsingin valtuusto käsitteli vasemmistoliiton Zahra Abdullan ja Sirkku Ingervon aloitetta, jonka mukaan Helsingin pitäisi kiirehtiä tontin varaamista moskeijalle. Valtuusto kuitenkin päätti, ettei hanketta kiirehditä.

Vasemmistovaltuutettu: Ei syytä huoleen

Ingervo perustelee moskeijahanketta esimerkiksi uskonnonvapaudella.

– Samalla tavalla kuin meillä on vaikka katolinen kirkko ja juutalaisilla on synagoga. Muillakin ryhmillä tulee olla uskonnonvapaus. Näkisin myös, että moskeija olisi Helsingissä rauhaa rakentava asia, Ingervo sanoo.

”Minusta se on turha huoli, että tästä tulisi jotain äärifundamentalistien touhua. Muslimien pitää vain löytää paras mahdollinen imaami.”

Hänen mukaansa Hanasaari olisi moskeijalle sopiva paikka muun muassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi. Islamin sisällä toimivien ryhmien välisiä jännitteitä hän ei näe ongelmallisena.

– En tunne näitä ryhmiä henkilökohtaisesti. Toivoisin kuitenkin, että kaikilta ryhmiltä saataisiin edustus jo moskeijan suunnitteluvaiheessa. Minusta se on turha huoli, että tästä tulisi jotain äärifundamentalistien touhua. Muslimien pitää vain löytää paras mahdollinen imaami. Muslimeilla on yhtä hyvät edellytykset yhteistyöhön kuin muillakin uskonnollisilla yhteisöillä, vasemmistoliittoa edustava Ingervo sanoo.