Radikaali islam hallitsee Brysselin Molenbeekia – Halla-aho vaatii tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa: ”Tällaista kehitystä ei saa päästää Suomeen”

Brysselin Molenbeekin kaltaiset kaupunginosat ovat kasvualustoja ja piilopaikkoja terrorismille. – Onneksi Suomessa tilanne ei vielä ole näin huono eikä se saa sellaiseksi muuttuakaan. Terrorismin torjuminen edellyttää tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja viranomaistoimia, painottaa Suomen Uutisille pahamaineista kaupunginosaa esitellyt europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.

Vuonna 2014 eduskunnasta Euroopan parlamentin jäseneksi noussut Jussi Halla-aho sanoo, että parlamentin istuntopaikkakunnalla Brysselissä tapahtui selvästi havaittava muutos maaliskuun 2016 tapahtumien jälkeen.

Tuolloin kaupunkiin kohdistettiin terrori-isku, jossa tekijät hyökkäsivät samanaikaisesti Brysselin lentokentälle sekä parlamenttirakennuksen läheisyydessä olevalle Maaelbekin metroasemalle. Iskut tehtiin pommituksilla, ja niiden seurauksena sai surmansa yli 30 ihmistä.

Armeijan joukot siirtyivät kaduille

Brysselissä nostettiin turvatasoa heti iskujen jälkeen ja sen vaikutuksen huomaa edelleen – lähes vuosi iskujen jälkeen.

– Armeijan joukot ovat nykyään läsnä kaikkialla. Kaduilla näkyy paljon sotilasajoneuvoja, ja kaikki tämä lisävalvonta on tullut normaalin poliisitoiminnan lisäksi. Tiheällä valvonnalla myös luodaan tiettyä turvallisuuden tunnetta kaupunkilaisille. Samaan aikaan paikalliset viranomaiset tekevät myös huomaamatonta tiedustelutyötä, joka on tietysti myös tärkeää.

– Paikalliset belgialaiset ihmiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita kuten aiemminkin, mutta tietyllä tavalla kaupungissa ollaan nyt ehkä varautuneempia kuin ennen iskuja, Halla-aho sanoo.

”Jos lentomatkustaminen oli jo aiemmin hidasta ja hankalaa, niin nyt se on vielä entistäkin hankalampaa.”

Hän matkustaa lähes joka viikko kotikaupungistaan Helsingistä parlamenttityöhön Belgiaan. Terrori-iskut ovat haitanneet myös matkustamisen sujuvuutta.

– Jos lentomatkustaminen oli jo aiemmin hidasta ja hankalaa, niin nyt se on vielä entistäkin hankalampaa. Asialle ei vaan voi mitään, Halla-aho myöntää.

Suomen Uutiset kiersi Jussi Halla-ahon kanssa Brysselin Molenbeekin lähiössä, joka tunnetaan maahanmuuttajien keskittymänä, 5 min 45 sek.

Muslimiväestö kasautuu lähiöihin

Brysselin iskujen tekijöiden tausta oli islamilaisessa radikalismissa. Kyse on samasta tunnetusta ilmiöstä kuin monissa muissakin Eurooppaa viime vuosina järkyttäneissä terroriteoissa. Islamilainen radikalismi kytee suurkaupunkien lähiöissä, joihin muslimiväestö eri syistä hakeutuu asumaan.

Muutaman kilometrin päässä Brysselin keskustasta sijaitsee pahamaineinen Molenbeekin (suomeksi Myllypuro) kaupunginosa. Molenbeekissä asuu lähes 100 000 ihmistä. Monen alueen asukkaan tausta on esimerkiksi Marokossa tai entisessä Belgian siirtomaassa Kongossa.

Vuoden 2004 Madridin terrori-iskusta lähtien monet terroriryhmien jäsenet ovat joko asuneet tai muuten oleskelleet Molenbeekissa.

– Molenbeek on monella tapaa ongelman ydinaluetta, radikalismin keskittymä, joka osaltaan luo kasvupohjaa terrorismille. Täältä islamistit ympäri Eurooppaa esimerkiksi hankkivat laittomia aseita. Asia on toki myös viranomaisten tiedossa ja niinpä poliisi on onnistuneesti myös saanut takavarikoitua alueelta paljon aseita, Halla-aho kertoo.

Osaavat kieltä, mutta silti radikalisoituvat

Kaupunginosassa asutaan ahtaasti. Suurin osa kaduilla vastaan tulevista henkilöistä on maahanmuuttajataustaisia. Kantaväestö pyrkii muuttamaan mahdollisuuksien mukaan alueelta pois, kuten on käynyt muuallakin samankaltaisissa paikoissa ympäri Eurooppaa.

”Marokosta tulleet siirtolaiset osaavat valmiiksi ranskaa, mutta silti eriytymistä, syrjäytymistä ja radikalisoitumista ei ole kyetty estämään.”

– Belgian siirtomaataustan vuoksi maahanmuuttajia on ollut täällä paljon kauemmin kuin vaikka pohjoismaissa. Kuitenkin Belgian maahanmuuttopolitiikka on muutenkin liberaalia. Kattavan sosiaaliturvan vuoksi Molenbeekissa on helppo oleskella.

– Esimerkiksi Marokosta tulleet siirtolaiset osaavat valmiiksi ranskaa, mutta silti eriytymistä, syrjäytymistä ja radikalisoitumista ei ole kyetty estämään. Suomessa juuri kielitaidon merkitystä kotoutumisessa korostetaan paljon, mutta Belgian (ja Ranskan) kokemukset osoittavat, että ongelmat ovat paljon monimutkaisempia, Halla-aho huomauttaa.

Pariisin iskun tekijä löytyi täältä

Maaliskuussa 2016 poliisi onnistui pidättämään Molenbeekista Salah Abdeslamin. Hän on marokkolaistaustainen Ranskan kansalainen, joka lukeutui Pariisin marraskuussa 2015 tapahtuneiden terrori-iskujen päätekijöihin.

Paikallinen väestö protestoi, riehui ja muun muassa poliisia heitettiin kivillä Abdeslamin pidätyksen aikana. Häiriköinti käynnistyi lähinnä protestiksi viranomaisia kohtaan, muuten alueella on yleensä rauhallisempaa.

– Muslimien osuus väestöstä on Molenbeekissa suunnilleen sama kuin Ruotsin Malmössä. Silti täällä ei ole käynnissä sellaista ”matalan intensiteetin sotaa” kuin on Malmössä, jossa autoja usein sytytetään tuleen. Yleensä Molenbeekissa onkin näennäisen rauhallista. Tästä huolimatta radikaali islam hallitsee aluetta, Halla-aho varoittaa.

Asukkaat suojelevat rikoksista epäiltyjä henkilöitä

Terrorismin torjumiseksi on laadittu useita kansainvälisiä sopimuksia, joiden perusteella valtiot ovat velvollisia esimerkiksi kriminalisoimaan erilaisia tekoja, niiden yrityksiä ja osallisuutta sekä valmistelua.

”Viranomaisilla ei ole välttämättä mitään mahdollisuutta saada tarvittavia tietoja, koska yhteisöjen sisälle on mahdollista piiloutua.”

Myös erilaisten vaarallisten aineiden valmistusta, tuontia ja hallussapitoa on rajoitettu lainsäädäntötoimilla. EU:n sisällä on annettu esimerkiksi vuonna 2013 jäsenvaltioita velvoittava asetus räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisen rajoittamisesta. Lainsäädäntötoimista ei kuitenkaan aina ole tarvittavaa hyötyä, jos Eurooppaan syntyy lisää terrorismia tukevia yhteisöjä.

– Rikosten tutkiminen on vaikeaa Molenbeekin kaltaisissa paikoissa, joissa asukkaat suojelevat rikoksista epäiltyjä henkilöitä. Viranomaisilla ei ole välttämättä mitään mahdollisuutta saada tarvittavia tietoja, koska yhteisöjen sisälle on mahdollista piiloutua.

– Selvää on, että tällaisten keskittymien paisuminen tulisi estää esimerkiksi tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Onneksi Suomessa tilanne ei ole näin huono eikä se saa sellaiseksi muuttuakaan. Tällainen kehitys on pysäytettävä, Halla-aho painottaa.

Profilointi punainen vaate vasemmistolle

Ihmisjoukkojen suojeleminen terroriteoilta edellyttää huolellista tiedustelutyötä sekä usein erilaista henkilöprofilointia. Tällöin viranomaistasolla joudutaan välillä tapauskohtaisesti puuttumaan jopa EU-kansalaisten perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan.

”Kun aletaan puhua konkreettisesti esimerkiksi siitä, kenellä viranomaisella on pääsy tietokantoihin, vasemmisto suhtautuu asiaan lähes vainoharhaisesti.”

Yksityisyyden kunnioittaminen ja samanaikaisesti terrorismin torjuminen on nykyisin vaikea yhdistelmä.

– Kaikki myöntävät, että viranomaistasolla tarvitaan lisää tietojen vaihtoa, jotta voidaan esimerkiksi seurata niiden henkilöiden liikkeitä, joita on tarpeellista seurata. Kuitenkin, kun aletaan puhua konkreettisesti esimerkiksi siitä, kenellä viranomaisella on pääsy tietokantoihin, vasemmisto suhtautuu asiaan lähes vainoharhaisesti, Halla-aho toteaa.

– Profilointi eli se, että jotkut henkilöt otettaisiin erityistarkkailuun, on aivan oleellista terrorismin torjumisessa. Vasemmistolle se tuntuu kuitenkin olevan ”punainen vaate”. Lähinnä poliittinen korrektius onkin syynä siihen, että valvonta on tällä hetkellä laajaa ja se on periaatteessa ulotettava kaikkiin ihmisiin.

Saman huolen esitti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka pohti uudenvuodenpuheessaan, kuinka suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet.

Paluu Euroopasta Suomen politiikkaan

Halla-ahon kausi Euroopan parlamentissa on puolivälissä. Hän on pitänyt työskentelystä Euroopassa ja kokee, että on saanut edistettyä Suomen etua etenkin valiokuntatyön kautta. EU-parlamentissa ei ole samanlaista hallitus-oppositio-asetelmaa kuin Suomen eduskunnassa, joten yksittäisen europarlamentaarikon eli mepin vaikutusmahdollisuudet ovat suuremmat kuin kansanedustajalla.

Halla-aho ei kuitenkaan pyri jatkokaudelle EU:ssa, vaan on ilmoittanut asettuvansa ehdolle tämän kevään kuntavaaleissa sekä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Ensi kesänä hän myös todennäköisesti pyrkii perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa.

Hän sanoo, että puheenjohtajuus alkoi kiinnostaa toisaalta kentältä tulleiden pyyntöjen vuoksi sekä myös mahdollisuudesta kirkastaa ja selkiyttää puolueen linjaa.