Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi lausuntonsa varhaiskasvatusta koskevaan komission ehdotukseen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ja valiokunnan kuulemat asiantuntijat kritisoivat ehdotusta monelta kantilta. Varhaiskasvatus ei kuulu EU:n toimivaltaan, vaan se on Suomen oma asia. Kyseinen paperi oli kaiken lisäksi jo hyväksytty EU:ssa joulukuussa ennen kuin sivistysvaliokunta oli ehtinyt sitä käsitellä. Suomi pitkälti täyttää jo siinä esitetyt vaatimukset.

Perussuomalaisten mielestä hiljainen hivutus kansallisvaltioiden rapauttamiseksi jatkuu EU:ssa eduskuntavaalienkin alla. Esimerkiksi perussuomalaiset nostaa tällä viikolla sivistysvaliokunnassa käsitellyn asian valtioneuvoston selvityksen: komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi varhaiskasvatusta koskevien Barcelonan tavoitteiden tarkistamisesta.

Suosituksen tavoitteena on nimellisesti kannustaa jäsenvaltioita lisäämään varhaiskasvatukseen osallistumista, jotta naiset saataisiin työmarkkinoille ja heikompiosaisten lasten kehitystä edistettäisiin. Perussuomalaisten mielestä on perheiden oma asia, miten he haluavat alle kouluikäisten lasten hoidon järjestää.

Suomessa perheet valitsevat

Ehdotuksessa suositellaan jäsenmaita tarjoamaan varhaiskasvatuspalveluita niin, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen ja vähintään 96 prosenttia sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista.

– Sivistysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat huomauttivat, että Suomessa alle kolmivuotiaiden osallistumisaste on nyt jo 35,5 prosenttia ja yli kolmivuotiaiden noin 88 prosenttia. Maassamme kaikilla lapsilla on myös laissa säädetty oikeus varhaiskasvatukseen, joten osallistumisasteeseen vaikuttavat juuri perheiden omat valinnat varhaiskasvatuspalveluiden käytöstä, sanoo sivistysvaliokunnan jäsen Sanna Antikainen.

Väsytystaistelua kansanvallan nakertamiseksi

Suomessa varhaiskasvatus on osa koulutuspolitiikkaa ja kuuluu kansallisvaltioiden toimivallan ydinalueisiin. Unionin toimivalta kyseisillä aloilla on vähäinen. Sivistysvaliokunnalle asiantuntijalausunnon antanut professori Päivi Leino-Sandberg huomautti, että EU on tosiasiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana jatkuvasti ulottanut valtaansa kansallisen toimivallan aloille.

– Käytännössä tällaisia ”suosituksia” ja muuta ”pehmeää sääntelyä” tuupataan Brysselistä kotimaisten päättäjien painostamiseksi ihan tauotta. Tällaisia ovat erilaiset ohjeet, tekniset ja tulkinnalliset asiakirjat, päätöslauselmat ja tiedonannot. Tämä on tällaista väsytystaistelua kansanvallan nakertamiseksi, napauttaa edustaja Ari Koponen.

Suomalaisten etuja on valvottava paremmin

Koko paperi hyväksyttiin ilman Suomen eduskunnan sivistysvaliokunnan näkemystä. Suosituksen 29.11.2022 päivätty versio hyväksyttiin EU:n työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvostossa 8.12.2022. Asia saapui eduskuntaan niinkin myöhään kuin 30.11.2022 ja edelleen sivistysvaliokuntaan vasta 1.12.2022. Sivistysvaliokunnalla ei siis ollut edes mahdollisuutta vaikuttaa siihen valmisteluvaiheessa.

– Jos tällaisiin toimivallan ylityksiin ei Suomessa reagoida, saattaa se johtaa siihen, että Suomen kantaa ei jatkossa edes kysytä vaan ajatellaan, että pelkkä tiedoksianto riittää. Suomalaisten edunvalvontaa on tehostettava, edustaja Kaisa Juuso linjaa.

Suomen Uutiset