Kelan tilastojen mukaan vieraskieliset ovat huomattavan yliedustettuina asumiestuen saajien joukossa. Keskimäärin Suomessa lähes 14 prosenttia tuen saajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuus väestöstä oli vuoden 2018 lopussa 7,1 prosenttia. Vantaalla osuus on jopa kolmannes.

Perussuomalaisten huomauttavat, että valtion talousarviossa näkyykin vain murto-osa humanitaarisen maahanmuuton kuluista. Esimerkiksi sosiaalietuuksien vieraskielisille maksettua määrää ei ole eritelty ja näin ollen kulut ovat piilossa.

– Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät. Usein kuulee vedottavan, että maahanmuuton kustannuksia ovat vain välittömät vastaanottokustannukset, mutta todellisuudessa kustannukset muodostuvat sosiaaliturvajärjestelmästä, koulutuksesta ja terveydenhoidosta, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio huomauttaa.

Linjassa ajatuspajan selvitysten kanssa

Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta on tutkinut pitkään humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton kustannuksia Suomessa. Puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että Kelan tilastot ovat täysin linjassa Suomen Perustan useiden edeltävien selvitysten kanssa.

– Suomeen kohdistuva maahanmuutto on valtava kustannuserä julkiselle taloudelle eli veronmaksajalle. Vastaanottoon ja kotouttamiseen menevät kulut ovat pieni murto-osa kokonaiskustannuksista. Suurimmat menoerät kohdistuvat nimenomaan sosiaaliturvan käyttämiseen, Purra kommentoi.

– Tulonsiirtoihin ja sosiaalisektorin palveluihin turvaudutaan näissä ryhmissä, koska työllisyys on heikkoa, mediaanitulot hyvin matalia sekä syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat merkittäviä, Purra jatkaa.

Purran mukaan Suomen hyvinvointijärjestelmä ei tule kestämään taloudellisesti ongelmallisen maahanmuuton aiheuttamaa taakkaa.

– Jokainen voi tämän itse laskea tilastojen avulla, eikä kukaan saa tätä selittelemällä käännettyä parhain päin.

SUOMEN UUTISET