

PS ARKISTO
Suomen Perustan tutkija kritisoi Eläketurvakeskuksen raporttia: Maahanmuuton lisääminen ei todellakaan helpota eläketurvan maksupainetta
Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan maahanmuutto vahvistaisi tulevaisuudessa eläketurvan rahoitusta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kummastelee päätelmiä. – Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.
ETK:n raportin taustalla on myös se tunnettu tosiasia, että syntyvyyden lasku on pitkällä aikavälillä aiheuttamassa voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. ETK:n raportin mukaan maahanmuuton lisäys helpottaisi eläkkeiden maksussa.
Tilastokeskuksen syyskuussa julkistaman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
ETK tosin raportissaan myöntää, että oletetun vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä, ja että maahanmuuton kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
Tulisi kalliiksi Suomen taloudelle
Käytännössä ETK:n raportista esittämä johtopäätös tarkoittaisi maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumman kasvattamista tuomalla lisää työikäisiä maahanmuuttajia Suomeen. ETK:n logiikan mukaan maahanmuutto vahvistaisi eläketurvan rahoitusta siis sillä perusteella, että koska maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumma oletetusti kasvaa, niin työeläkemaksujen osuus palkoista voidaan pitää pienempänä.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ihmettelee ETK:n päätelmiä.
– Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee kyllä, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.
– Maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissumman kasvattaminen kasvattamalla heikosti pärjäävien maahanmuuttajien henkilölukumäärää on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea. Tämä on eräs versio siitä argumentista, että työikäisiä maahanmuuttajia on saatava syystä tai toisesta lisää seuraaviksi vuosikymmeniksi – vaikka se tulisi hyvin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle, Salminen toteaa.
Maahanmuuton kustannuksia arvioitava pitkällä aikavälillä
Suomen Perusta on julkaissut kaksiosaisen, erittäin kattavan tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Tutkimuksen toinen osa julkaistiin keväällä. Siinä on laskettu maahanmuuttajien elinkaarivaikutukset, eli julkisen talouden nettovaikutukset Suomeen muuttamisen hetkestä kuolemaan tai lopulliseen poismuuttoon.
Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön elinkaarikustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa yli 1,3 miljoonaan euroon.
Salminen esitti jo keväällä kritiikkiä ETK:n nyt toistamalle näkemykselle siitä, että maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa nostettaisiin tuomalla Suomeen työikäisiä maahanmuuttajia.
Salmisen mukaan ETK:n esitys olisikin taloudellisesti huono ratkaisu Suomelle.
– Työllisten kokonaismäärä toki nousee, vaikka sadasta huonosti työllistyvän maahanmuuttajaryhmän henkilöstä työllistyisi vain 20. Nämä 20 työllistä korottavat toki maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa. Mutta ymmärrettävästi tämä kuitenkin tulee huomattavan kalliiksi julkisen talouden kannalta, kun tarkastellaan koko tämän esimerkkiväestön julkisen talouden vaikutuksia, jossa kahtakymmentä työllistynyttä kohtaan on kahdeksankymmentä henkilöä jotka eivät ole työssä.
Maahanmuuttajien maksama työeläkekertymä jää pieneksi
ETK:n esittämällä tavalla karttuneiden eläkemaksujen kokonaissumma kyllä nousee heikosti pärjäävien maahanmuuttajien määrän kasvaessa, mutta ymmärrettävästi samalla nousisivat kokonaisuudessaan tämän ryhmän julkiselle taloudelle tuomat nettokustannukset.
Salminen huomauttaa myös, että maahanmuuttajien maksamat työeläkemaksut jäävät pieniksi kantaväestöön verrattuna – pitkälläkin aikavälillä.
– Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että keskimääräiset eläkevakuutusmaksut jäävät maahanmuuttajaryhmillä vielä paljon kantaväestön keskiarvosta noin 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Myös ETK:n raportista on pääteltävissä, että eläkemaksujen keskiarvot jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen, sillä työllisyysasteet ja keskiansiot jäävät kantaväestön tasosta — erityisesti parhaina työnteon ikävuosina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- väestöennuste keskiansiot työeläkemaksut Eläketurvakeskus Työllisyysaste Eläkkeet Syntyvyys Julkinen talous Maahanmuuton kustannukset Samuli Salminen Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Varapuhemies Eerola: Se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä

Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista: ”Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät”

Halla-aho: Syntyvyyden ulkoistaminen maahanmuuttajille ei ratkaise ympäristö- tai ilmasto-ongelmia, mutta se kuormittaa huikealla tavalla julkista taloutta

Suomen Perustan Salminen: Kuka maksaa eläkepommia purkamaan tuotavien maahanmuuttajien kansaneläkkeet ja takuueläkkeet?

Euroopan laajin tutkimus maahanmuuton kustannuksista – Suomen Perusta herättelee päättäjiä karuilla luvuilla

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Tuomari: “Maahanmuutto tappaa” -vaalijuliste ei ollut laiton

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Työeläkkeiden ja omaishoidontuen verotusta kevennettävä – hallitukselta ei herunut tukea
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.

Useita kuollut ja loukkaantunut kouluampumisessa Ruotsin Örebrossa

Örebron kouluampumisessa ainakin 10 kuollutta – ampujalla ei rikostaustaa
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.