

PS ARKISTO
Suomen Perustan tutkija kritisoi Eläketurvakeskuksen raporttia: Maahanmuuton lisääminen ei todellakaan helpota eläketurvan maksupainetta
Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan maahanmuutto vahvistaisi tulevaisuudessa eläketurvan rahoitusta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kummastelee päätelmiä. – Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.
ETK:n raportin taustalla on myös se tunnettu tosiasia, että syntyvyyden lasku on pitkällä aikavälillä aiheuttamassa voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. ETK:n raportin mukaan maahanmuuton lisäys helpottaisi eläkkeiden maksussa.
Tilastokeskuksen syyskuussa julkistaman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
ETK tosin raportissaan myöntää, että oletetun vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä, ja että maahanmuuton kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
Tulisi kalliiksi Suomen taloudelle
Käytännössä ETK:n raportista esittämä johtopäätös tarkoittaisi maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumman kasvattamista tuomalla lisää työikäisiä maahanmuuttajia Suomeen. ETK:n logiikan mukaan maahanmuutto vahvistaisi eläketurvan rahoitusta siis sillä perusteella, että koska maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumma oletetusti kasvaa, niin työeläkemaksujen osuus palkoista voidaan pitää pienempänä.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ihmettelee ETK:n päätelmiä.
– Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee kyllä, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.
– Maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissumman kasvattaminen kasvattamalla heikosti pärjäävien maahanmuuttajien henkilölukumäärää on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea. Tämä on eräs versio siitä argumentista, että työikäisiä maahanmuuttajia on saatava syystä tai toisesta lisää seuraaviksi vuosikymmeniksi – vaikka se tulisi hyvin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle, Salminen toteaa.
Maahanmuuton kustannuksia arvioitava pitkällä aikavälillä
Suomen Perusta on julkaissut kaksiosaisen, erittäin kattavan tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Tutkimuksen toinen osa julkaistiin keväällä. Siinä on laskettu maahanmuuttajien elinkaarivaikutukset, eli julkisen talouden nettovaikutukset Suomeen muuttamisen hetkestä kuolemaan tai lopulliseen poismuuttoon.
Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön elinkaarikustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa yli 1,3 miljoonaan euroon.
Salminen esitti jo keväällä kritiikkiä ETK:n nyt toistamalle näkemykselle siitä, että maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa nostettaisiin tuomalla Suomeen työikäisiä maahanmuuttajia.
Salmisen mukaan ETK:n esitys olisikin taloudellisesti huono ratkaisu Suomelle.
– Työllisten kokonaismäärä toki nousee, vaikka sadasta huonosti työllistyvän maahanmuuttajaryhmän henkilöstä työllistyisi vain 20. Nämä 20 työllistä korottavat toki maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa. Mutta ymmärrettävästi tämä kuitenkin tulee huomattavan kalliiksi julkisen talouden kannalta, kun tarkastellaan koko tämän esimerkkiväestön julkisen talouden vaikutuksia, jossa kahtakymmentä työllistynyttä kohtaan on kahdeksankymmentä henkilöä jotka eivät ole työssä.
Maahanmuuttajien maksama työeläkekertymä jää pieneksi
ETK:n esittämällä tavalla karttuneiden eläkemaksujen kokonaissumma kyllä nousee heikosti pärjäävien maahanmuuttajien määrän kasvaessa, mutta ymmärrettävästi samalla nousisivat kokonaisuudessaan tämän ryhmän julkiselle taloudelle tuomat nettokustannukset.
Salminen huomauttaa myös, että maahanmuuttajien maksamat työeläkemaksut jäävät pieniksi kantaväestöön verrattuna – pitkälläkin aikavälillä.
– Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että keskimääräiset eläkevakuutusmaksut jäävät maahanmuuttajaryhmillä vielä paljon kantaväestön keskiarvosta noin 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Myös ETK:n raportista on pääteltävissä, että eläkemaksujen keskiarvot jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen, sillä työllisyysasteet ja keskiansiot jäävät kantaväestön tasosta — erityisesti parhaina työnteon ikävuosina.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- väestöennuste keskiansiot työeläkemaksut Eläketurvakeskus Työllisyysaste Eläkkeet Syntyvyys Julkinen talous Maahanmuuton kustannukset Samuli Salminen Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Varapuhemies Eerola: Se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä

Perussuomalaiset eivät yllättyneet Kelan tilastoista: ”Tämä osoittaa, miten haittamaahanmuuton todelliset kustannukset syntyvät”

Halla-aho: Syntyvyyden ulkoistaminen maahanmuuttajille ei ratkaise ympäristö- tai ilmasto-ongelmia, mutta se kuormittaa huikealla tavalla julkista taloutta

Suomen Perustan Salminen: Kuka maksaa eläkepommia purkamaan tuotavien maahanmuuttajien kansaneläkkeet ja takuueläkkeet?

Euroopan laajin tutkimus maahanmuuton kustannuksista – Suomen Perusta herättelee päättäjiä karuilla luvuilla

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja

Tuomari: ”Maahanmuutto tappaa” -vaalijuliste ei ollut laiton

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Työeläkkeiden ja omaishoidontuen verotusta kevennettävä – hallitukselta ei herunut tukea
Viikon suosituimmat

Jussi Halla-aho: Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua ristiin, niin kyllä se on aika ruhtinaallinen vaihtoehto
Ruotsi on yhteiskunnallinen laboratiorio, joka kertoo millaista Suomessa on parinkymmenen vuoden kuluttua. Kannustimet kotoutumiseen puuttuvat, kun valtio toteuttaa kotoutumisen tulijan puolesta. Jussi Halla-aho kehottaa kaikkia pohtimaan asioita maahanmuuttajan näkökulmasta. Suomi on kaukomailla todellisessa puutteessa elävän näkökulmasta uskomaton onnela.

Teemu Keskisarjan kolumni: Käykää valtamedian kimppuun aktivismin asein

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Yleisradio starttasi pride-aktivismin – ja samalla politikoi murrosikää lykkäävien, kyseenalaisten hormonihoitojen aloittamista lapsille ja nuorille
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Suomen puolustusministeriön sisäänkäynnin sotkenut Palestine Action -järjestö kielletään Britanniassa terroristijärjestönä – aktivistit tekivät perjantaina vakavan rikoksen sotilasalueella
Sama kansainvälinen aktivistiryhmä Palestine Action, joka sotki Suomen puolustusministeriön pääsisäänkäynnin Helsingissä vaaleanpunaisella maalilla kesäkuun alussa, listattiin terroristijärjestöksi Iso-Britanniassa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.