Maailmassa on noin 70 miljoonaa ihmistä, joille nykykäytäntöjen mukaan pitäisi myöntää jonkinlainen oleskelulupa, jos he saapuisivat Suomeen. Näiden ihmisten määrä on kasvussa. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea sillä, että ihmisiä siirretään paikasta toiseen, vaan siinä käy päinvastoin eli ongelmat leviävät, perussuomalaisten Juho Eerola sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa.

Eduskunnan toinen varapuhemies, kansanedustaja sekä perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Juho Eerola kommentoi tänään Ylen Ykkösaamussa omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) eroa.

Molemmat kansanedustajat ovat Kotkasta.

– Tunnen Sirpan jo hyvin pitkän ajan takaa. Tiedän, että kotiseudullamme ollaan erittäin pettyneitä siihen, että Antti Rinne uhrasi Paateron. Kansa on vahvasti sitä mieltä, että Rinteellä on jo sama suunta kuin Paaterolla, Eerola sanoi ja heitti samalla piikin sdp:n viime kevään vaalikampanjan mainoslauseesta.

Ennenaikaiset vaalit sopisivat perussuomalaisille

Eerola muistutti, että sdp on usein puhunut naisten ja miesten tasa-arvosta sekä naisten työmarkkina-asemasta.

– Hyvin vanhakantaisesti tässä kuitenkin nainen uhrattiin, jotta mies pelastettiin. Henkilökohtaisesti en voi ottaa asiaan enempää kantaa, mutta sen palautteen perusteella mitä olen tänään ja eilen saanut kotikulmilta ja perussuomalaisten kentältä, niin siellä hyvin vahvasti vaaditaan, että myös Rinteen tulisi erota, Eerola sanoi.

Eerola arvioi, että ennenaikaiset vaalit sopisivat nyt perussuomalaisille varmasti paremmin kuin muille puolueille.

– Eri kannatusmittaukset ovat jo puoli vuotta kertoneet, että perussuomalaiset on ylivoimaisesti maan suosituin puolue. Vahvasti ajattelen, että viimeaikaiset tapahtumat, esimerkiksi Postin ympärillä ja Veijo Baltzarin tapaus, niin kyllä ne vahvistavat perussuomalaisten asemaa ja heikentävät sdp:n asemaa. Se taas, mitä perussuomalaiset ehkä toivovat, on varmasti eri asia kuin mitä poliittiset realiteetit ovat. Kaikki hallituspuolueet – ehkä vihreitä lukuun ottamatta- ovat tilanteessa, jossa uudet vaalit sopisivat niille äärimmäisen huonosti.

Riitely ei ole etu työmarkkinaosapuolille

Perussuomalaiset eivät ole mukana kokoomusvetoisessa välikysymyksessä, josta seuraa ensi viikolla äänestys hallituksen luottamuksesta. Vaikka perussuomalaiset Eerolan mukaan myös äänestävät Rinteen luottamusta vastaan, Eerola sanoi, että kokoomuksen asenne työmarkkinakysymyksiin on muuten melko erilainen kuin perussuomalaisilla.

– Perussuomalaisia on hieman närästänyt se tyyli, jolla toinen puolue vain ilmoittaa välikysymyksestä ja näyttää tekemänsä tekstin ja kysyy allekirjoitatteko tämän. Aiempi käytäntö on ollut se, että jos oppositio tekee yhteisen välikysymyksen, silloin myös se teksti kirjoitetaan yhdessä. Silloin on helpompaa laittaa oma puumerkki alle.

Eerolan mukaan perussuomalaisilla ja kokoomuksella on ideologisia eroja työmarkkinakysymyksissä.

– Välttämättä puolueiden linjat eivät aina ole kaukana toisistaan, mutta kyllä sävyeroja on. Itse olen hyvin keskellä: ymmärrän sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen näkemyksiä. Katson, että nykyisessä maailman ajassa, avoimien rajojen Euroopassa, tämänkaltaiset riidat ja taistelut eivät palvele sen enempää työntekijän kuin työnantajankaan asemaa.

”Toivon Suomen kansan yhtenäisyyttä”

Talvisodan syttymisestä tulee tänään kuluneeksi päivälleen 80 vuotta. Eerola sanoi toivovansa, että Suomen kansa olisi jatkossakin, niin sodan kuin rauhankin aikana, mahdollisimman yhtenäinen.

Ylen juontaja muistutti, että Venäjän duumaa lähellä olevissa tutkimuslaitoksissa on ollut merkkejä siitä, että Venäjällä eräiden uusien tulkintojen mukaan talvisodan aloittikin Suomi. Eerolan mukaan tämä vaikuttaa pahaenteiseltä.

– Vaikka välissä on ollut parempiakin aikoja, niin taas alkaa näyttää siltä, että on palattu Mainilan laukauksiin. Sen takia on arvokasta, että Suomessa on puolueeton ja vapaa historiantutkimus. Yleisradiota voi myös kiittää siitä, että Yle esittää venäjänkielisiä uutisia, jotka näkyvät myös Venäjän puolella. Suomessa asuva venäläisvähemmistökin voi niitä uutisia katsoa, jolloin ei olla yksinomaan Bäckmanin tai Putinin viestinnän varassa, Eerola sanoi

Hän jatkoi, että EU:n Venäjää vastaan Krimin valtauksen vuoksi asetetut talouspakotteet eivät ole toimineet tarkoituksenmukaisesti.

– Pakotteilla ei ole saatu aikaan sitä, että Krim palaisi oikealle omistajalleen eli Ukrainalle. Toivon edelleen, että kansainvälinen painostus voi muuttaa Krimin asemaa. Ajatuksen tasolla kannattaa kuitenkin varautua myös siihen vaihtoehtoon, että Krim on samalla tavalla menetetty kuin Karjala.

Eerolaa kuulusteltiin Venäjästä

Ykkösaamun juontaja kuulusteli Eerolaa lisää Venäjästä.

– Tästä aiheesta on tullut meille paljon yleisökysymyksiä, juontaja aloitti. Eerola totesi, että mediassa ja eräiden verkkokirjoittajien mielestä hän oli jo 5-10 vuotta sitten russofoobikko.

– Vastustin aiemmin maa-alueiden myymistä venäläisille sekä vastustin kaikkien muiden puolueiden puuhaamaa viisumivapautta venäläisille, ja vastustan edelleen. Ensimmäisellä kansanedustajakaudellani tulin myös julkisesti vaatineeksi Karjalan palauttamista.

– Nyt tuuli on kääntynyt niin päin, että olen joidenkin mielestä muka putinisti, vaikka siitä ei tietenkään ole kyse. Kaakkois-Suomessa asuvana olen vain tottunut ajattelemaan niin, että Venäjän vieressä asuminen on hieman sama asia kuin italialaiselle on asua tulivuori Vesuviuksen rinteillä: suurimman osan ajasta se on tuottoisaa ja muhevaa maaperää, mutta silloin tällöin, ehkä kerran sadassa vuodessa, ennalta arvaamatta, saattaa käydä myös huonosti.

Eerolan mukaan venäläisten maahanmuuttoa Suomeen – kuten kaikkien kansallisuuksien tai väestöryhmien maahanmuuttoa – tulisi harkita tapauskohtaisesti.

– En suhtaudu mihinkään kansallisuuteen tai väestöryhmään nihkeästi. Ajattelen kuitenkin niin, että Suomeen tulevien maahanmuuttajien pitää olla vahvistuksia, samaan tapaan kuin vaikka jääkiekkojoukkueella. Vahvistukset voivat ratkaista pelin voiton. Vaihtopenkillä istujia Suomeen ei kaivata.

Tietyt maahanmuuttajaryhmät suurempi uhka

Perussuomalaiset ovat ainakin kymmenen vuoden ajan esittäneet, että puolue vastustaa haittamaahanmuuttoa, eli sellaista maahanmuuttoa joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille, sekä erilaisia lieveilmiöitä, kuten rikollisuutta ja väkivaltaisuutta.

Ylen Ykkösaamun juontaja kuitenkin ihmetteli, miksi perussuomalaiset vastustavat maahanmuuttoa ylipäätään. Eerola tarkensi, mistä oikeasti on kyse ja nosti jälleen esille taloudelliset kustannukset.

– Suurin osa humanitaarisesta maahanmuutosta, vielä vuosienkin jälkeen kun ovat tänne muuttaneet, niin nämä maahanmuuttajat elävät edelleen tulonsiirtojen varassa. Se on se tärkein seikka. Toinen syy on Suomen sisäinen turvallisuus. Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat keskimääräistä suurempi uhka turvallisuudelle.

– Tiedän, että kiintiöpakolaisten mukana tulee myös oikeita pakolaisia. Valitettavasti on myös muistettava, että heidänkin kotoutumisessaan ja työllistymisessään on samoja ongelmia kuin muillakin, jotka ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakureittejä pitkin. Maailmassa on noin 70 miljoonaa ihmistä, joille nykykäytäntöjen mukaan pitäisi myöntää jonkinlainen oleskelulupa, jos he saapuisivat Suomeen. Määrä on kasvussa. Ongelmat eivät ratkea sillä, että ihmisiä siirretään paikasta toiseen, vaan siinä käy päinvastoin, eli ongelmat leviävät, Eerola sanoi.

Puoluekenttä haki muutoksen Jyväskylässä 2017

Ylen juontaja tarttui Eerolan vastaukseen, jossa tuotiin esille maahanmuuttajille maksettavat sosiaaliavustukset ja tuet:

– Suhtaudutteko samalla nyreydellä tukien varassa eläviin suomalaisiin?

– Olisi toivottavaa, että Suomessa asuvat eivät olisi tukien varassa, vaan kaikki pystyisivät elättämään itsensä. Kuitenkin se, että meillä on Suomessa omastakin takaa tukien varassa eläviä ihmisiä, ei ole mikään peruste hankkia ulkomailta lisää elätettäviä, Eerola vastasi.

Ykkösaamussa palattiin myös hetkeksi vuoden 2017 Jyväskylän puoluekokoukseen, jossa Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

– Puolueen tilanne oli siihen aikaan se, että olimme luisumassa takaisin pienten puolueiden joukkoon. Edellisen puheenjohtajan aika oli selkeästi ohi. Ei ollut enää veto- eikä pitovoimaa. Huomasin itsekin, ettei hänellä enää ollut kiinnostusta tai aikaa puolueen johtamiseen eikä edes sen politiikan eteenpäin viemiseen, millä meidät oli äänestetty eduskuntaan.

– Puolueen kentän ääni silloisille ministereille tai edes eduskuntaryhmän mielipiteet eivät vaikuttaneet siihen politiikkaan, mitä perussuomalaiset hallituksessa toteutti. Varoituksia ei kuunneltu – ja se sitten näkyi kannatuksessa ja vuoden 2017 kuntavaalien tuloksessa. Silloin päätettiin, että perussuomalaiset tarvitsee uuden puheenjohtajan. Kun puolueen kentän ääni ei ollut kuulunut aiemman puoluejohdon korviin, niin se sama kenttä oli siellä Jyväskylän puoluekokouksessa paikalla äänestämässä.

Perussuomalaisten kannatushuippua ei ole nähty

Kaikkien kannatusmittausten mukaan perussuomalaiset on ollut jo pitkään Suomen selkeästi suosituin puolue. Kannatus lähestyy 23 prosenttia. Eerolan mukaan perussuomalaisten kannatuksen huippua ei vielä kuitenkaan ole nähty.

– Seuraan aika tarkkaan erilaisia kansalaisten mielipiteitä mittaavia kyselyitä. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta tai ilmastokysymyksistä jopa yli 50 prosenttia suomalaisista ajattelee suunnilleen samalla tavalla kuin me (perussuomalaiset) ajattelemme. Toki äänestyspäätökseen vaikuttavat myös muut seikat, mutta näen että meillä on mahdollisuudet yli 30, jopa 35 prosentin kannatukseen.

Eerola kertoi huomanneensa, että eräät muut oppositiopuolueet ovat kannanotoissaan lähentyneet perussuomalaisia.

– Ne puhuvat ikään kuin meidän äänellämme ja samalla tavalla on käynyt Ruotsissa. Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja pyytää jo anteeksi sitä, että ovat tuominneet sikäläiset perussuomalaiset – eli ruotsidemokraatit – maahanmuuttokysymyksissä, kun nyt siellä näyttää siltä, että ruotsidemokraatit ovatkin olleet oikeassa.

SUOMEN UUTISET