Eduskunnan hallintovaliokunta hyväksyi eilen pitkän prosessin päätteeksi valiokunnan lausunnon koskien hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä, johon kuuluvat valiokunnan puheenjohtaja Riikka Purra ja jäsenet Jussi Halla-aho ja Mauri Peltokangas, jättivät lausunnosta eriävän mielipiteen koskien maahanmuuttoa.

– Lausunnossa oli paljon hyvää, mutta valitettavasti se kaikkein tärkein tekijä, joka aiheuttaa kuormitusta kaikilla valiokunnan toimialaan kuuluvilla sektoreilla ja on uhka sisäiselle turvallisuudelle, jätettiin huomiotta. Pelkkä resurssien lisäämisen vaatiminen ei asiassa auta, vaan on pakko mennä syvemmälle, toteaa hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra.

Erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat kuormittavat merkittävässä määrin esimerkiksi poliisia ja oikeuslaitoksen eri toimijoita.

– Lisäksi ulkomaalaisasioiden suuri määrä ruuhkauttaa Maahanmuuttovirastoa ja tuomioistuinten toimintaa, mikä johtaa käsittelyaikojen pitenemiseen. Tietenkin työpanos on myös pois jostakin muualta, Purra sanoo.

Ulkomaalaiset yliedustettuina rikostilastoissa

Ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa korostuu etenkin seksuaalirikoksissa. Vuonna 2018 ilmoitetuista seksuaalirikoksista 25 prosenttia eli joka neljäs oli ulkomaalaisen tekemä. Helsingissä tapahtuneista ilmoitetuista raiskauksista peräti 54 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä. Lähes puolet turvapaikanhakijoiden tekemistä seksuaalirikoksista kohdistuu alaikäisiin.

– Eihän tätä korjata lisäämällä poliisille rahaa, vaan rajoittamalla maahan saapuvaa ja rikoksiin syyllistyvää maahanmuuttoa, Purra sanoo.

Haitoilta suojautuminen vaatii muutoksia

Perussuomalaiset huomauttavat eriävässä mielipiteessään, että lainsäädännölliset muutokset maahanmuuttopolitiikkaan ovat välttämättömiä, mikäli valiokunnan toimialaan kuuluvien sisäisen turvallisuuden sektoreiden haasteisiin halutaan vastata.

– Turvapaikanhakijoiden ja muiden ulkomaalais­ten pääsyä pysyvän oleskeluluvan piiriin tulee rajoittaa selvästi ja perheenyhdistämisen ehtoja kiristää. Lisäksi kansainvälisen suojelun tulee aina olla väliai­kaista. Kun olosuhteet lähtömaassa paranevat riittävästi, turvapaikan täytyy olla peruutettavissa, ja muuttoliikkeen on suuntauduttava Suo­mesta takaisinpäin, hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho luettelee.

– Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee viipymättä ottaa säilöön heidän maasta poistamisen toteutumisen varmistamiseksi, eivätkä vakavaan rikokseen syyl­listyneet ulkomaalaiset koskaan saa päästä Suomen kansalaisuuden piiriin. Terrorismirikoksiin syyllistyneet kansalaistetut henkilöt on automaattisesti tuomittava menettämään Suo­men kansalaisuus ja heidät on karkotettava.

Perussuomalaiset vaatii, että kaikki oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyvät houkutustekijät on poistettava nopealla aikataululla. Mahdollisuudet maahanmuuttajien sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseksi siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat eivät enää kuuluisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, tulisi perussuomalaisten mukaan selvittää nopealla aikataululla.

Kustannukset lasketaan miljardeissa

Turvapaikkaperusteisen ja muun pääasiassa kehitysmaista saapuvan maahanmuuton kustannukset yhteiskunnalle lasketaan miljardeissa. Maahanmuuton suurimmat kustannukset eivät kuitenkaan kohdistu sisäministeriön hallinnonalalle – eikä siten hallintovaliokunnan toimialalle.

– Suurimmat kustannukset syntyvät sosiaaliturvan käyttämisestä kohdistuen siten sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, muistuttaa hallintovaliokunnan jäsen Mauri Peltokangas.

– Maahanmuuttajat ovat huomattavan yliedustettuina esimerkiksi asumistuen ja toimeentulotuen saajien joukossa. Tietyistä ongelmallisista lähtömaista saapuvien maahanmuuttajien elinkaarikustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat keskimäärin 690 000 – 1 300 000 euroa henkilöltä. Nämä kustannukset ovat luonteeltaan pysyviä, ja maahanmuutosta Suomen julkiselle taloudelle aiheutuvia kustannuksia voidaan siksi vähentää ainoastaan maahanmuuttolainsäädäntöön tehtävillä muutoksilla.

Maahanmuutto heikentää myös kuntataloutta

Perussuomalaiset huomauttavat myös, ettei maahanmuutto vaikeuta vain valtion taloustilannetta, vaan on erityisen raskasta myös kunnille.

– Kasvavat maahanmuuttajamäärät vaikuttavat kuntien palvelujärjestelmän toimivuuteen ja resursseihin erityisesti asumisen, varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hallinnollisten tehtävien osalta. Myös kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto edellyttääkin kunnilta merkittäviä taloudellisia panostuksia, sanoo valiokunnassa varajäsenenä toimiva ja budjettikäsittelyyn osallistunut Mari Rantanen.

Suomessa väestön kasvu perustuu maahanmuuttoon. Koska maahanmuuttajat käyttävät julkisia palveluita keskimäärin huomattavasti enemmän kuin maksavat veroja, ovat myös monet muuttovoittoiset kunnat taloudellisissa vaikeuksissa. Maahanmuuttoon perustuva väestön kasvu ei ratkaise kuntien taloudellisia ongelmia, vaan ainoastaan pahentaa niitä, perussuomalaisten eriävässä mielipiteessä todetaan.

Muut puolueet eivät tunnusta ongelmia

Perussuomalaiset hämmästelevät muiden puolueiden haluttomuutta tunnustaa taloudellisesti ja sosiaalisesti haitallisen maahanmuuton ongelmia muuten realistisessa hallintovaliokunnan lausunnossa. Vain perussuomalaiset jättivät hallintovaliokunnassa minkäänlaista eriävää koskien valtion talousarviota.

– On hyvin vaikeaa ymmärtää, että maahanmuutto on muille puolueille edelleenkin sokea piste, jota ei korjaa edes realistinen ja kriittinen, lukuisten asiantuntijoiden kertoma todellisuuden kuvaus. Kaikki muut puolueet tukivat vihervasemmistolaista maahanmuutto-osiota, toteavat hallintovaliokunnan perussuomalaiset.

SUOMEN UUTISET