Suomenkielisen väestön määrä vähenee maassamme 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan suurimpiin kaupunkeihin muuttaa 490 000 vieraskielistä. – Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, painottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.  Lue lisää >

Väestöennusteen mukaan Alankomaiden väkiluku tulee jatkamaan kasvuaan, mutta kasvu perustuu yksinomaan maahanmuuttoon ja maassa syntyviin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin. Kantaväestö sen sijaan vanhenee ja hiipuu pois. Kantaväestön määrä on Alankomaissa ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2015 lähtien. Sama ilmiö on havaittavissa myös Suomessa.  Lue lisää >

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne. Kotimaista kieltä puhuvien ihmisten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran vuonna 2014.  Lue lisää >

Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan maahanmuutto vahvistaisi tulevaisuudessa eläketurvan rahoitusta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kummastelee päätelmiä. – Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.  Lue lisää >