Suomenkielisen väestön määrä vähenee maassamme 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan suurimpiin kaupunkeihin muuttaa 490 000 vieraskielistä. – Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, painottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Jo tänään Helsingin Pohjois-Haagassa voi kulkea asunnolta lähikauppaan kuulematta suomen sanaa. Lähitulevaisuudessa muukalaisuutta voi kokea yhä useammin ja entistä lukuisimmissa paikoissa, sillä Suomen kaupunkikuva muuttuu parissa vuosikymmenessä ehkä enemmän kuin koskaan kirjoitetun historian aikana.

MDI:n väestöennusteeseen on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2020 kehitykseen. Kasvu keskittyy tämän ennusteen perusuran mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan.

Puoli miljoonaa vieraskielistä lisää

Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla.

– Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle, visioi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.

”Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035”

Jussi Halla-aho tiivisti Helsingin väestönäkymät ”ilmoitusasioita” –videollaan, lähtölaukauksena kunnallisvaaleihin:

”Pääkaupungin niin sanottu muuttovoitto koostuu pääasiassa maahanmuutosta, joko suoraan ulkomailta tai muun Suomen kautta. Vieraskielinen väestö on kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavien 15 vuoden aikana maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035.

Nopeimmin kasvavat ne ryhmät, joiden työllistyminen on kaikkein heikointa. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia ja tilalle tulee sosiaaliturva-asiakkaita. Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotuen saajista on ulkomaalaistaustaisia. Helsinki on globaali sosiaalitoimisto.

Heikkotasoinen maahanmuutto rapauttaa palveluja ja niiden rahoituspohjaa, nostaa asumisen hintaa, kasvattaa halpatyömarkkinoita, lisää etenkin nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja ghettouttaa lähiöitä ja niiden kouluja. Naapurimaa Ruotsi näyttää, mihin tämä kehitys johtaa.”

SUOMEN UUTISET