Pääkaupunkiseudulla kerrostalossa vuokralla perheineen asuvan Hannelen elämä muuttui painajaismaiseksi viime vuonna, kun asunnon yläkertaan muutti monikulttuurisia asukkaita.

Hannele (nimi muutettu) kertoo Suomen Uutisille, että aiemmin suhteellisen rauhallisen kerrostalon ilmapiiri muuttui välittömästi, kun monikulttuurinen perhe muutti Hannelen kodin yläkertaan.

Jatkuva meteli on kestänyt jo yli vuoden.

– Meteli on liki yhtäjaksoista asunnossa juoksemista, jumputusta, tavaroiden viskelyä kovalle laminaattilattialle, huonekalujen siirtelyä lattiaa pitkin vetämällä, naputtelua, rummuttelua, ovien paiskontaa sekä jatkuvaa ravaamista rappukäytävässä eri kerroksien asuntojen välillä. Perheen pienimmät lapset ilmeisesti ovat myös asialla yötä myöten, sillä he juoksevat ympäri kämppää puolille öin. Kyllä siitä ääntä lähtee. Eivät ilmeisesti käytä lapsia juurikaan ulkona, Hannele kertoo.

Kommunikointi naapurien kanssa on hankalaa kielimuurin vuoksi. Aluksi Hannele kuitenkin pyrki, muiden talon asukkaiden tapaan, toivottamaan uudet asukkaat tervetulleeksi.

– Toivotin perheen tervetulleeksi taloon ja kysyin montako lasta heillä on. Perheen äiti ei osannut suomea muutoin, mutta hän sanoi lapsia olevan kaksi: teini-ikäiset tyttö ja poika. Melko pian kävi selväksi, että talossamme jo aiemmin asunut monikulttuurinen perhe on tätä samaa klaania. Heillä on ainakin kolme alle 4-vuotiasta lasta.

Raikuva meteli vei yöunet

Yläkerrasta raikuva meteli on haitannut monella tavoin Hannelen perheen elämää. Hannele sanoo, että tv-ohjelmien seuraaminen asunnossa on mahdollista yleensä vain korvakuulokkeiden avulla.

– Olen hankkinut meille kalliit ammattilaistason kuulosuojaimet ja useita erilaisia korvatulppia. Katson ja kuuntelen televisiota laitteeseen yhdistettyjen kuulokkeiden kautta. Tosin nekään apuvälineet eivät peitä töminää ja paukutusta.

Hannelen mukaan hän ei ole ikinä nukkunut niin huonosti kuin nykyisessä asunnossaan. Vaikka meteli on jatkuvaa, se on erityisesti voimistunut uskonnollisten juhlien, kuten ramadanin aikaan. Hannele sanoo, että huonosti nukutun yön jälkeen töissä jaksaminen on hankalaa.

– Jokaöinen meteli tekee ihmisestä väsyneen, kärttyisen ja keskittymiskyvyttömän. Tosin myös päiväsaikaan kuuluvat äänet, kummallinen pauke ja kolina häiritsevät normaalia elämää. Kerrostaloasunnoissa on ohuet seinät ja naapurin ääniä ei pääse karkuun.

Metelistä kärsivät myös Hannelen opiskelevat ja koulua käyvät lapset, jotka toisinaan ovat lähteneet sukulaisten ja tuttavien luokse esimerkiksi valmistautumaan kokeisiin.

– Tyttäreni käy lukiota toista vuotta, ja hän etäopiskelee kotona. Hän on usein joutunut siirtymään kotoaan sukulaisten nurkkiin tai vanhemman siskonsa luokse meteliä pakoon.

Isännöitsijä viittaa kintaalla

Hannele on usein ilmoittanut häiritsevistä naapureista myös talon isännöitsijälle sekä vuokranantajalle. suhtautuminen yhteydenottoihin on ollut välinpitämätöntä.

– Olen soittanut ja kertonut tilanteestamme, lähettänyt usein sähköpostitse kuvauksen tapahtumista sekä kirjallisia valituksia, mutta mikään ei ole muuttunut. Saamani vastaukset ovat olleet vähätteleviä. En ole varma, onko kyse siitä, että tapaukseen ei haluta puuttua vai onko kyse uskalluksen puutteesta.

– Isännöitsijä oli puhelimessa kovin ylimielinen ja ilmoitti, että lähettämäni kirjalliset valitukset on suunnilleen heitetty suoraan roskiin, koska en ole hakenut muiden asukkaiden nimiä papereihin.

Syyttäjää ei kiinnostanut

Naapurit ovat kohdatessa suhtautuneet tylysti ja jopa aggressiivisesti Hanneleen ja hänen perheeseensä. Viime syksynä Hannele joutui ensimmäisen kerran ottamaan yhteyttä poliisiin.

– Lokakuussa 2020 eräänä viikonloppuna meno yläkerran asunnossa oli ollut taas aivan käsittämätöntä yöaikaan. Äänistä päätellen yläkerrassa marssittiin ja hypittiin ja ehkä myös tavaroita paiskottiin seinille. Lähtiessäni aamulla koiramme kanssa ulos, yläkerran perheen tytär tuli talon ulko-ovella vastaan. Kysyin häneltä, miksi heidän asunnostaan on kuulunut moinen möykkä ja sanoin hänelle, ettemme ole nukkuneet tyttäreni kanssa koko yönä.

Tyttö kimmastui Hannelelle ja alkoi huutaa ja kuvata puhelimellaan. Hannele reagoi tilanteeseen yrittäen kuvata tyttöä omalla puhelimellaan.

– Sitten tyttö yhtäkkiä löi minua käsille. Yritin estää häntä lähtemästä ennen kuin poliisit tulisivat paikalle. Mutta hän painui kotiinsa. Tein siitä rikosilmoituksenkin, joka eteni syyteharkintaan. Syyttäjä päätti kuitenkin olla syyttämättä.

Tapahtumat eskaloituivat väkivaltaan

Sittemmin Hannele pyrki välttämään kohtaamisia hankalien naapurien kanssa. Pari viikkoa sitten perjantaina tapahtumat eskaloituivat väkivaltaisiksi.

– Minä yritin viettää perjantai-iltaa koirani, kutimeni ja telkkarin kanssa. Yläkerrassa vaan ei ollut hetken hiljaisuutta. Vähän ennen kello yhtätoista lopulta koputin harjanvarrella kattoon, että älyäisivät jo rauhoittua. Arvasin kyllä, että saavat vain lisää vettä myllyynsä, ja niinhän siinä kävi, että varmaan koko klaani alkoi meuhkata ja hyppiä entistä kovempaa.

Hannele muisti, että hän on tulostanut paperille talon järjestyssäännöt, ja hän päätti lähteä huomauttamaan naapureita.

– Alleviivasin punakynällä säännöistä kohdat, joissa mainitaan hiljaisuusajasta ja toisille asukkaille annettavasta asumisrauhasta. Menin portaita ylöspäin tarkoituksenani soittaa ovikelloa ja laittaa järjestyssäännöt heidän postiluukustaan, mutta toisin kävi: äiti ja tytär olivatkin portaikossa, ja eräs toinen nainen asunnon ovella.

Hannele kuvaa, että naiset kävivät hänen kimppuunsa kuin hyeenat.

– Äiti ja tämä jo minua aiemmin lyönyt tyttö alkoivat meuhkata ja huutaa ja kävivät kimppuuni. Äiti löi minua päähän ainakin kahdesti, tyttö löi vartaloon ja alkoi vetää minua kaulahuivin toisesta päästä, jolloin liina kuristui kaulani ympärille. Aloin huutaa apua, jolloin he loittonivat. Eräästä asunnosta kurkkasi nainen, mutta hän pani oven äkkiä kiinni. En tiedä, soittiko hän poliisille. Mutta minä pääsin kotiin ja soitin hätäkeskukseen.

Rikosilmoitus seuraavana päivänä

Järkyttävän välikohtauksen jälkeen Hannele joutui odottamaan poliisia toista tuntia.

– Poliisit tulivatkin suoraan ovellemme soittaen ovikelloa. Kysyin, miten he pääsivät alaovesta. Heillä on kuulemma keinonsa. No sitten selvisi, että yläkerran naapurit olivat myös soittaneet hätäkeskukseen ja menneet poliiseja ovelle vastaan. Poliiseilta kuulin, että he olivat siis menneet ensin yläkerran naapureille. Siinä puhuessamme poliisi mainitsi, että naapurit olivat väittäneet minun raapineen heitä ja että me muka metelöimme perheemme asunnossa. Melkein tärisin raivosta ajatellessani, että miten ne kehtaavat valehdella.

Hannele teki seuraavana päivänä rikosilmoituksen naapureistaan. Hannelella ei ole vielä tietoa, miten asian käsittely etenee. Hän otti myös välittömästi yhteyttä talon asuntojen vuokranantajayhtiöön. Samalla Hannelen mielessä oli jo kypsynyt päätös siitä, että hän ei voi enää asua talossa.

– Esitin vuokranantajayhtiölle, että meidän on pakko muuttaa pois asunnostamme vaikka aiemmin ajattelin, että olemme tässä vaikka hammasta purren siihen saakka, kun tyttäreni saa lukion loppuun. Mutta ei, kokemamme jatkuva ja aivan tahallinen häirintä naapurien taholta ja nämä päälle käymiset ovat saaneet meidät niin väsyneiksi ja pelokkaiksi, ettei tästä tule enää mitään.

Hannele korostaa, että vuokranantajayhtiössä on oltu jo pitkään tietoisia talon tilanteesta. Hannele esitti yhtiölle sen verran vastaan tulemista, että hän saisi perheineen lähteä asunnosta niin pian kuin mahdollista joutumatta maksamaan seuraavan kuukauden vuokraa.

Vuokranantaja ”seuraa tilannetta”

Hannelen saama vastaus oli yllättävä.

– Vuokranantajayhtiö ilmoitti vain ryhtyvänsä seuraamaan asiaa. Yhtiön edustaja kehotti välttämään kohtaamista kyseisen naapurin kanssa kunnes asia on saatu selvitettyä ja hoidettua. Vastauksena kysymykseeni, voimmeko muuttaa niin pian kuin löydämme uuden asunnon, siten ettei meidän tarvitse maksaa huhtikuun vuokraa, meille kerrottiin, että voimme muuttaa yhtiön toiseen kohteeseen ja saamme viikon ilmaista asumisaikaa. Emme todellakaan ole muuttamassa kyseisen yhtiön asuntoon enää ikinä.

Hannelen perhe etsii parhaillaan uutta kotia.

– Yhden asunnon olisimme jo saaneet yksityiseltä vuokranantajalta nykyistä taloamme vastapäätä. Mutta emme halua nähdäkään enää tätä gettoa. Edellisen vuokranantajayhtiön tarjous oli naurettava. Heidän vuokransakin ovat järjestään kalliimpia kuin yksityisillä. Muillakin yhtiöillä taitaa olla halvempia.

Hannelella on hyödyllinen käytännönohje jokaiselle vuokra-asunnon etsijälle, jos vain haluaa välttyä joutumasta ongelmiin.

– Käy ensin katsomassa talon nimitaulua, ennen kuin vuokraat asunnon.

Suomen Uutiset pyysi kommenttia vuokranantajayhtiöltä saamatta minkäänlaista vastausta.

SUOMEN UUTISET