Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kokonaisveroaste laskee tällä hallituskaudella – Purra: ”Voi jo pitää saavutuksena”

Hallitus panostaa voimakkaasti puolustukseen ja turvallisuuteen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta – turvallisuudesta ei tingitä

60 miljoonaa Vt 2 parantamiselle Porissa – ministeri Ranne ja edustaja Huru: ”Tärkeä päätös, joka oli kovan työn takana”

Hallitus päätti täsmätoimista asumisen kustannusten helpottamiseksi ja rakentamisen vauhdittamiseksi

Hallitus vahvistaa nuorten työllistymistä ja tukee pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista

Kehitysapuun ennätyssäästöt tällä hallituskaudella – kehysriihessä uusi 35 miljoonan lisäleikkaus

Kaupan liitto kiittää hallitusta kotitalousvähennyksen korotuksesta: Vauhdittaa remontteja ja tukee työllisyyttä

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän – pienyrittäjille viimein helpotusta

Järjestöjen STEA-avustuksia leikataan 50 miljoonaa euroa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

maassamuutto

Väestöliike käy Suomessa isossa kuvassa kahteen suuntaan: ulkomailta tulevat haluavat urbaaniin sykkeeseen ja keskuksissa jo asuvat suomalaiset haluavat sieltä pois. Kunnallisalan kehittämissäätiö on tutkinut tätä toista puolta eli poismuuttoa pohtivien perusteluita.

<a href="https://kaks.fi/uutiset/yli-700-000-suomalaista-harkitsee-muuttoa-lahivuosina-haetaan-viihtyisyytta-luonnonlaheisyytta-ja-turvallisuutta/">Tutkimuksen</a> mukaan hatkat ollaan valmiita ottamaan, koska asumisen viihtyisyys ja laatu eivät kivierämaassa tyydytä ja turvallisuus mietityttää. Ruohokin eli luonto voisi olla vihreämpää kunnanrajan tuolla puolen. Nämä seikat korostuvat erityisesti helsinkiläisillä poismuuttoa pohtivilla, asumisen hinnalla vielä lisättynä.
PS-kannattajat muuttohalukkaita
Todennäköisimpiä muuttajia ovat opiskelijat (47 %), 18–30-vuotiaat (43 %), pienituloiset (27 %) sekä perussuomalaisten (24 %) ja vihreiden (24 %) kannattajat sekä Etelä-Suomessa asuvat (23 %). Vähiten muuttohalukkuutta on yrittäjille (4 %), eläkeläisillä (8 %), yli 60-vuotiailla (9 %) ja maaseutumaisissa kunnissa asuvilla (11 %).
<div>
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 26.11-1.12.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 014. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
</div>
Jaloillaankin voi äänestää
Pääkaupunkiseudulta on jo lähdetty muualle viime vuosina oikein porukalla. Äidinkielen mukaan tarkasteltuna Uudenmaan maakunta<a href="https://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html"> menetti</a> Tilastokeskuksen mukaan kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona vuonna 2020 yli 1 200 henkilöä.
Vieraskielisiä Uusimaa sai muuttovoittona vajaat 3 200 henkilöä. Viimeisen 30 vuoden aikana Uusimaa on menettänyt kotimaisia kieliä puhuvia muuttotappiona aiemmin vain vuonna 2003.
Perussuomalainen kuntapoliitikko Samuli Voutila <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/samulivoutila/miksi-suomenkieliset-jattavat-helsingin/">pohti</a> maassamuuttoa viime syksynä Uudessa Suomessa:
&#8211; Helsinki kasvaa hurjaa vauhtia ja kaikki väestön kasvuun liittyvä ei ole ongelmatonta. Lähiluontoa ja virkistusaluitea muutetaan asuinalueiksi, väestönkasvu perustuu lähinnä vieraskielisiin ja segregaatio kasvaa. Kaikki nämä ynnättynä vähentävät Helsingin vetovoimaa ja ohjaavat ihmisiä asumaan sinne, missä edellä mainittuja haasteita ei esiinny.

Kantakansa haluaa pois kaupunkien kauhuista – 700 000 miettii muuttoa muualle

Suomenkielisen väestön määrä vähenee maassamme 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Samaan aikaan suurimpiin kaupunkeihin muuttaa 490 000 vieraskielistä. &#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, painottaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Jo tänään Helsingin Pohjois-Haagassa voi kulkea asunnolta lähikauppaan kuulematta suomen sanaa. Lähitulevaisuudessa muukalaisuutta voi kokea yhä useammin ja entistä lukuisimmissa paikoissa, sillä Suomen kaupunkikuva muuttuu parissa vuosikymmenessä ehkä enemmän kuin koskaan kirjoitetun historian aikana.
MDI:n <a href="https://www.mdi.fi/tiedote-suomi-kaupungistuu-seutuistuu-ja-kansainvalistyy-2020-ja-2030-luvuilla/">väestöennusteeseen</a> on laskettu väestökehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2020 kehitykseen. Kasvu keskittyy tämän ennusteen perusuran mukaan pääkaupunkiseudulle, suuriin yliopistokaupunkeihin, suurten kaupunkien kehysalueelle ja pistemäisesti muualle maahan.
Puoli miljoonaa vieraskielistä lisää
Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Kotimaista kieltä puhuvien määrä alenee kaikissa maakunnissa kaikilla skenaariolla.
&#8211; Tulevaisuuden väestönkehityksen suunnan määrittelevät erityisesti vieraskieliset, mikä on huomioitava aiempaa painokkaammin kaikkien alueiden ja kuntien kehittämisessä. Jos alue haluaa tulevilla vuosikymmenillä kasvaa, on sen oltava veto- ja pitovoimainen vieraskieliselle väestölle, visioi väestöennusteen laatinut asiantuntija Rasmus Aro.
”Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035”
Jussi Halla-aho tiivisti Helsingin väestönäkymät ”ilmoitusasioita” &#8211;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/jussi-halla-aholta-ilmoitusasioita/">videollaan</a>, lähtölaukauksena kunnallisvaaleihin:
”Pääkaupungin niin sanottu muuttovoitto koostuu pääasiassa maahanmuutosta, joko suoraan ulkomailta tai muun Suomen kautta. Vieraskielinen väestö on kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavien 15 vuoden aikana maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Joka neljäs Helsingin asukas on vieraskielinen vuonna 2035.
Nopeimmin kasvavat ne ryhmät, joiden työllistyminen on kaikkein heikointa. Helsingistä muuttaa pois veronmaksajia ja tilalle tulee sosiaaliturva-asiakkaita. Yli puolet pääkaupunkiseudun toimeentulotuen saajista on ulkomaalaistaustaisia. Helsinki on globaali sosiaalitoimisto.
Heikkotasoinen maahanmuutto rapauttaa palveluja ja niiden rahoituspohjaa, nostaa asumisen hintaa, kasvattaa halpatyömarkkinoita, lisää etenkin nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta ja ghettouttaa lähiöitä ja niiden kouluja. Naapurimaa Ruotsi näyttää, mihin tämä kehitys johtaa.”

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä