Halla-aho vastaa Petteri Orpon ”ehtoihin” hallitusyhteistyöstä: Maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua ei ole mahdollista edistää perussuomalaisten kanssa, mutta järkeviä asioita voidaan yhdessä tehdä

Moni kysyy, miksi Suomessa on punavihreä hallitus, vaikka eduskunnassa ei ole punavihreää enemmistöä. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan vastaus on yksinkertainen: siksi, että punavihreälle hallitukselle ei tällä hetkellä ole vaihtoehtoja. Hallituspuolueet eivät vaihtoehtoja halua edes ajatella.

Jussi Halla-aho sanoo, että hallitus haluaa nimenomaan säilyttää vaihtoehdottoman asiaintilan, ja siksi hallituksesta yleensä älähdetään, jos keskustasta tai kokoomuksesta joku avaa yhteistyömahdollisuuksia perussuomalaisten suuntaan.

– Punavihreä hallitus on turvassa niin kauan kuin kaikki puolueet saadaan pitämään hajurakoa meihin. Naapurimaa Ruotsi on ollut tässä samassa pattitilanteessa vuosia.

Halla-aho toteaa, että asetelma ymmärretään keskustassa ja kokoomuksessakin.

– Ne voivat kyllä päästä mukaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin ilman perussuomalaisiakin, mutta vain sellaisiin, joissa niille on tarjolla punavihreän politiikan tukimiehen rooli. Jos ne haluavat tervehdyttää julkista taloutta tai edistää suomalaisten yritysten asemaa tai puolustaa alueiden elinvoimaa, ne tarvitsevat perussuomalaisia. Tämä on poliittinen realiteetti tämän päivän Suomessa.

– Niinpä olemme kuulleet keskustan ja viimeksi kokoomuksen suunnalta sellaisia puheita, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa voisi olla tulevaisuudessa mahdollista. Me kuuntelemme kyllä, emmekä suhtaudu näihin avauksiin ylimielisesti tai pilkallisesti.

Kaikkea ei voi saada

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti viikko sitten kokoomuksen puoluevaltuustossa puheen, jossa hän asetti yhteistyölle perussuomalaisten kanssa reunaehtoja.

– En pidä viisaana tällaisten reunaehtojen naulaamista julkisuuden kautta, koska silloin niistä tulee arvovaltakysymyksiä. Toisaalta ymmärrän, että Orpo puhui myös kotiyleisölle ja pyrki rauhoittelemaan oman puolueensa viherliberaalia laitaa, jolle vasemmistoliittokin on mieluisampi kumppani kuin perussuomalaiset, Halla-aho sanoo.

Hän esittää kuitenkin vastauksen Orpolle.

– Me (perussuomalaiset) ymmärrämme kompromissien välttämättömyyden ja olemme niihin valmiita. Meille ei kuitenkaan riitä vastineeksi se, että saamme armollisesti olla mukana hallituksessa. Jos me tulemme vastaan toiselle osapuolelle tärkeässä asiakysymyksessä, toisen osapuolen on tultava meitä vastaan meille tärkeässä asiakysymyksessä. Yhteistyötä pohdittaessa itse kunkin on myös syytä miettiä omia prioriteetteja.

– Punavihreiden kaverina voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua mutta ei hillitä kestävyysvajetta ja velkaantumista, lisätä työllisyyttä ja kilpailukykyä tai keventää veroja. Meidän kaverinamme taas ei voi edistää maahanmuuttoa ja EU-fantsuttelua, mutta meidän kanssamme voi tehdä yhtä ja toista järkevää. Kaikkea ei voi saada. Jos haluaa kaiken, ei yleensä saa mitään.

Hallituksen soteuudistus rapauttaa julkista terveydenhoitoa

Oppositiopuolueet jättivät tällä viikolla välikysymyksen hallituksen soteuudistuksesta. Halla-aho korostaa, että uudistuksen suurin epäkohta on se, että se kasvattaa eikä suinkaan vähennä sotekustannuksia.

– Koska rahaa ei kuitenkaan ole käytettävissä aiempaa enempää, mutta toisaalta hoivan tarve kasvaa mm. väestön ikääntymisen vuoksi, lopputulos on, että palveluverkkoa karsitaan ja hoitoon pääsy vaikeutuu.

– Jotkut ovat sanoneet, että uudistus vie Suomea kohti amerikkalaista mallia. Tämä on aivan totta, vaikka se ei varmasti ole uudistuksen tarkoitus. Suuri osa suomalaisista saa terveyspalvelunsa työterveydestä, tai heillä on yksityinen vakuutus. Uudistukset, jotka rapauttavat julkista terveydenhoitoa, satuttavat juuri niitä muita. Niitä, jotka eivät ole työterveyden piirissä ja joilla ei ole rahaa yksityiseen vakuutukseen.

Vasemmistopolitiikka eriyttää ja gettouttaa kouluja

Halla-aho toteaa, että sama ilmiö nähdään jo muissakin julkisissa palveluissa.

– Vasemmisto tekee politiikkaa, joka eriyttää ja ghettouttaa kouluja. Jo tällä hetkellä monet niistä, joilla on varaa, valitsevat asuinpaikkansa siten, että heidän lapsensa pääsee hyväksi koettuun kouluun. Pikkuhiljaa kasvaa poliittinen paine yksityisen, kaupallisilla periaatteilla toimivan koulutoiminnan vapauttamiseksi, ja ennen kuin huomaammekaan, olemme samassa tilanteessa kuin Ruotsi ja monet muut maat: on julkisesti rahoitettu, erilaisista ongelmista kärsivä julkinen koululaitos rahattomille, ja paremmalle väelle yksityiskoulut, joihin perheet jonottavat jo ennen lapsen syntymää. Tämä ei varmaankaan ole sitä, mitä vihervasemmiston äänestäjät tilaavat, mutta tämä on sitä, mitä he saavat.

Halla-ahon linjapuhe:

Tiedotustilaisuus: