Perussuomalaiset ministerit: Maamiina-asiassa ei ole syytä aikailla

Eduskuntahan hyväksyi Ottawan sopimuksen marraskuussa 2011 äänin 110–47. Puolesta äänestivät kaikki pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen puolueet. Sopimus astui voimaan heinäkuun 2012 alussa.

Perussuomalainen realismi oikeassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovaraiministeri Riikka Purran mukaan perussuomalaiset olivat realisteja jo silloin ja näkivät, että rauha Euroopassakaan ei ole välttämättä ikuinen.

– Mikä puolue on ollut tässäkin asiassa koko ajan oikeassa?

– Sen paremmin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden suhteen ei pidä tehdä höpöideologisia valintoja. Jotkut asiat kun eivät koskaan muutu.

Enemmän keinoja vihollisen etenemisen estämiseen

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne näkee miina-asiassa laajemmankin yhteyden.

– Vahvat tiet ja raiteet ovat elintärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja sotilaallista puolustuskykyä. Olemme nostaneet sotilaallisen liikkuvuuden prioriteettia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Infran on oltava toimivaa ja vastattava suomalaisten ja liittolaistemme tarpeisiin niin arjessa kuin kriiseissäkin. Kun jalkaväkimiinat ovat taas puolustusvoimien käytössä, vihollisen etenemisen estämiseen on enemmän keinoja.

Puolustusteollisuus kuuma ala

Elinkeinoministeri Wille Rydman kannattaa hänkin miinakiellon purkamista.

– Puolustusteollisuus on yksi aikamme kuumista aloista, vaikka tausta sille onkin mitä murheellisin. Innovointikyvyn lisäksi tarvitsemme myös volyymituotantoa, jotta ala pysyy käynnissä. Siinä yhtälössä miinatuotanto olisi hyvä lisäelementti.

Valtion omistaman Teollisuussijoituksen sijoitusstrategia oli lausuntokierroksella jonkin aikaa sitten ja siinä yhteydessä Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry antoi lausunnon, jossa heidän mukaansa sijoituksia voitaisiin myös tehdä kineettisiin eli tappaviin järjestelmiin

Muuttunut turvallisuusympäristö

Turvallisuusympäristömme on tosiaan muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun Suomi luopui jalkaväkimiinoista ja liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012 – näin sanoi myös Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola MTV:n Uutisextrassa lauantaina.

– Sopimukseen liittyminen ja korvaavat hankinnat kuvastivat sen maailmanajan tapahtumia. Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen. Esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala puolestaan sanoi Ylen ykkösaamussa, myös lauantaina, että jalkaväkimiinoista virinnyttä keskustelua tarvitaan.

– Se on tehokas asejärjestelmä. Aikoinaan kansainvälinen paine, joka Suomeen kohdistui, perustui väärinymmärykseen. Ymmärrettiin väärin se, miten Suomi olisi käyttänyt ja käyttäisi ehkä tulevaisuudessa tällaisia asejärjestelmiä.

Hallitus keskustelee miinoista

Pääministeri Petteri Orpo taas kertoi sunnuntaina Iltalehdelle, että asiasta tullaan nyt keskustelemaan hallituksessa, presidentin kanssa sekä myös parlamentaarisesti.

– Kyllä se pitää ottaa vakavasti. Ja niin teen ja niin tulee ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtokin tekemään, Orpo sanoi lehdessä.

Pääministerin mukaan jalkaväkimiinakielto käsitellään puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä perinpohjaisesti läpi.

Yhdysvallat sallii miinat Ukrainalle

Uutinen viime keskiviikkoaamulta kertoi miten presidentti Joe Biden on Washington Postin mukaan sallinut jalkaväkimiinojen toimittamisen Ukrainalle, vaikka Ukrainakin aikanaan allekirjoitti Ottawan sopimuksen.

Tämäkin Yhdysvaltain päätös osoittaa, miten aika on ajanut sopimuksen ohi.