Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Maamiinat

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) laittoi eilen vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta irtautumiseksi. Ronkainen kerää kansanedustajien allekirjoituksia, ja aloite on tarkoitus jättää torstaina klo 16. Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011.

&#8211; Ottawan sopimukseen liityttiin aivan toisenlaisena maailmanaikana, ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut siitä radikaalisti. Meidän tulee saada oma miinantuotanto käyntiin osana tehokkaan ja uskottavan maanpuolustuksen järjestämistä, Jari Ronkainen perustelee.
Miinoista luopumalla ammutaan omaan nilkkaan
Vihamielisyydet Ukrainaa kohtaan aloittanut Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.
&#8211; Meillä on 1 300 kilometriä yhteistä maarajaa aggressiivisesti käyttäytyvän valtion kanssa. Ammumme omaan nilkkaan, jos vapaaehtoisesti luovumme korvaamattomista ja kustannustehokkaista henkilömiinoista, Jari Ronkainen toteaa.
Korvaavaa asejärjestelmää ei ole onnistuttu kehittämään
Henkilömiinat korvaavaa asejärjestelmää on kehitetty, mutta sellaista ei ole saatu käyttöön runsaasta odottelusta huolimatta.
&#8211; Leijona Instituutin Puolustusvoimille kehittämä hyppypanos on kovasti odotettu. Se kuitenkin eroaa toimiviksi todetuista henkilömiinoista siten, että se vaatii erillisen tähystäjän laukaisemaan asejärjestelmän, kun vihollinen on havaittu. Tämä sitoo ainakin yhden taistelijan tehtävään ja asettaa hänet myös vaaraan, toisin kuin henkilömiinat, Ronkainen kuvailee.
Sopiva hetki irtautua sopimuksesta on nyt
Ottawan sopimus on mahdollista irtisanoa kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä sopimuksen tallettaneille Yhdistyneille kansakunnille. Miinakielto kuitenkin jatkuu irtisanomisaikana syntyneen sodan loppuun saakka, mikäli sota alkaa irtisanomisaikana.
&#8211; Sopimuksia on kyettävä tarkastelemaan uudelleen, kun olosuhteet muuttuvat. Ottawan miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä, ja mielestäni nyt on perusteltu ja ulkopoliittisestikin sopiva hetki irtautua siitä, Ronkainen kertoo.

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: “Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

Ukrainan ja Venäjän välisen tilanteen kiristyessä myös Suomen puolustusvalmiudesta on virinnyt keskustelua etenkin itärajan pitävyyden suhteen. Itärajan maasto on suurelta osin polveilevaa ja peitteistä, mikä tekee sen valvonnasta haastavaa. Etenkin maamiinojen kielto on noussut julkiseen keskusteluun säännöllisin väliajoin. Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan miinakieltosopimukseen vuonna 2011.

Henkilömiinakieltoa ajoi erityisen innokkaasti tasavallan presidenttinä toiminut Tarja Halonen.
&#8211; Suomi liittyi Tarja Halosen idealismin sokaisemana Ottawan miinakieltosopimukseen vuonna 2011, vaikka muun muassa puolustusministeriö vastusti sitä. On naivia kuvitella, että yksipuolinen aseistariisunta esimerkiksi henkilömiinat kieltämällä on muuta kuin karhunpalvelus maamme puolustuskyvylle, etenkin, kun meillä on yli 1 300 kilometrin itäraja valvottavana. Puhumattakaan siitä, että rajanaapurimme ei moiseen sopimukseen ole liittynyt ja tuskin tulee liittymäänkään, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.
Turvallisuutta ei tule uhrata idealismille
Henkilömiinat ovat herättäneet runsasta keskustelua puolin ja toisin. Rauhanliitto ajoi miinakieltoa muun muassa vetoamalla siviiliväestön turvallisuuteen. Puolustusministeriön selvityksen mukaan miinat ovat Suomen olosuhteissa erittäin tehokkaita maahyökkäyksen pysäyttämiseksi.
&#8211; Henkilömiinat ovat kustannustehokas keino torjua laajamittainen maahyökkäys valtiomme rajoilla. Ne ovat halpa henkivakuutus, jolla osoitetaan, että Suomella on valmius puolustaa itseään tarvittaessa.
&#8211; Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutoksen vuoksi Suomen tulee välittömästi erota Ottawan sopimuksesta, sillä maamme turvallisuutta ja itsenäisyyttä ei tule uhrata idealismin vuoksi, Antikainen vaatii.

Antikainen: Suomi vapaaksi Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin käyttöön

Ylen tuoreen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10588121?fbclid=IwAR3M4wvNziAunCIehm6BmyMx393_cFKZ4AcYrhYAZ9ss7oq80uZSwwOqnTQ">turvallisuuspoliittisen kyselyn</a> mukaan sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset ovat valmiita vähentämään Suomeen hankittavien hävittäjien määrää. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sai omasta vastauksestaan kyselyyn tuttua räksytystä poliittisilta vastustajilta, mutta myös vilpittömiä täsmennyspyyntöjä omilta. Halla-aho tarkensi kantaansa <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2091718187615031">Facebookissa</a>.

Halla-aho toteaa, että hänen tapansa vastata aina siihen, mitä kysytään, ja taipumus ajatella liikaa istuvat huonosti keskustelukulttuuriin, jossa monimutkaisiin kysymyksiin vaaditaan yksinkertaisia vastauksia, jossa analyysin sijaan halutaan julistuksia, ja jossa kaikki pyritään tulkitsemaan pahimman kautta.
&#8211; Minä tai perussuomalaiset emme ole esittäneet, että uusia hävittäjiä hankittaisiin vähemmän kuin 64. Eduskuntapuolueilla on vasemmistoliittoa lukuunottamatta yksimielisyys siitä, että a) nykyinen hävittäjäkalusto korvataan, ja että b) uuden kaluston hintahaarukka on 7-10 miljardia euroa. Tähän perussuomalaiset ovat sitoutuneet.
Halla-ahon mukaan tuleva hallitus ja eduskunta joutuvat tekemään päätöksen hävittäjien määrästä ja niihin käytettävästä rahasta tarjousten perusteella. Hintalappu ei ole tiedossa sen enempää kuin tuleva hallituskokoonpanokaan.
&#8211; Kyselyn vastauksissa korostin myös sitä, että kun puolustukseen käytettävät määrärahat ovat erittäin rajalliset, on haettava suurinta mahdollista kustannustehokkuutta.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on ollut ja on edelleen Suomen maanpuolustusmyönteisin puolue.
&#8211; Ne olivat aivan muut puolueet, jotka päättivät esimerkiksi maamiinojen hävittämisestä ja sodanajan reservin leikkaamisesta. Varsinkin kokoomus näyttää kärsivän muistinmenetyksestä.
<h4>Putinista käyttäminen sisäpoliittisena lyömäaseena myrkyttää läntistä ilmapiiriä</h4>
Toinen Ylen kyselyssä esiintullut mielenkiintoinen aihe on Halla-ahon mielestä Venäjän pyrkimys vaikuttaa Suomen vaaleihin.
&#8211; Itselläni ei valitettavasti ole pääsyä Kremlin strategiahuoneeseen, mutta keskustelu on ajautunut omituiseen noidankehään: Jokainen, joka kyseenalaistaa itsetuhoisen maahanmuuttopolitiikan tai Brysselin kasvavan kuristusotteen jäsenmaista, on Putinin asialla. Ja jokainen, joka kiistää Putinin agenttien läsnäolon jokaisen kiven alla ja jokaisen kulman takana, on Putinin agentti.
Putinin käyttäminen sisä- ja turvallisuuspoliittisena lyömäaseena myrkyttää vaarallisella tavalla Suomen ja muiden länsimaiden yhteiskunnallista ilmapiiriä, Halla-aho väittää.
Halla-aho kehottaa lukemaan mediasta muutakin kuin otsikot.
&#8211; Keskustalle ja kokoomukselle sopii mitä mainioimmin, että vaalien alla jankutetaan perussuomalaisten sitoutumisesta 64 hävittäjän hankintaan kuin esimerkiksi maahanmuuton hallinnasta tai suuruudenhulluista ilmastotavoitteista.

Halla-aho hävittäjähankinnoista: “Me emme ole esittäneet, että uusia hävittäjiä hankittaisiin vähemmän kuin 64”

Miina on ison ja harvaanasutun maan kustannustehokas puolustusväline. Miinoilla oli jatkosodan torjuntavoitossa keskeinen merkitys. Ottawan sopimukseen liittymisestä vastuussa olevat poliitikot tietoisesti heikensivät maamme puolustusta, sanoo perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.

&#8211; Presidenttikisassa mukana olevista Matti Vanhanen, Tuula Haatainen, Pekka Haavisto ja Merja Kyllönen ovat olleet ministereinä tekemässä tätä maanpuolustuksemme kannalta surkeaa päätöstä.
Huhtasaari viittaa Suomen Sotilas -lehdessä julkaistuun kuvaukseen maamiinojen käyttötarkoituksesta:
&#8211; Suomalainen jalkaväkimiina on tarkoitettu ainoastaan tänne väkivalloin tunkeutuvaa vihollista vastaan. Jalkaväkimiinoilla on myös suojattu panssarimiinoja, ettei niitä voisi raivata liian helposti pois. Yhtäkään miinaa ei kriisin uhatessakaan &#8220;kylvettäisi&#8221; maahan, vaan ne sijoitettaisiin tarkasti valittuihin maastokohtiin. Miinoitteista tehdään myös tarkat kartat, jotta ne voidaan raivata pois, Jukka Rusila <a href="http://www.suomensotilas.fi/kenella-on-poliittinen-vastuu-ottawan-sopimukseen-liittymisesta/">kirjoitti</a> Suomen Sotilaassa.
Huhtasaari muistuttaa myös, ettei Suomi käytä sirotemiinoja tai rypäleammuksia.
&#8211; Sotilaallisia ratkaisujamme ei saa sanella halu näyttää hyvältä ulkopuolisten silmissä tai pelkkä väärinkäsitys siitä, miten suomalainen armeija toimii, Huhtasaari toteaa.
Miinat tärkeä osa puolustusta
Huhtasaaren mielestä muuttunut geopoliittinen tilanne edellyttää Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän sopimuksen ottamista uudelleen harkittavaksi.
&#8211; Ottawan sopimuksesta on helppo irrottautua. Se tapahtuu yksipuolisella ilmoituksella, ja kuuden kuukauden kuluttua olisivat maamiinat jälleen käytössämme.
&#8211; Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jolle jalkaväkimiinat ovat pieni mutta tärkeä osa uskottavaa ja kustannustehokasta koko laajan maan puolustusta. Presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä esittäisin Ottavan sopimuksen irtisanomista, Huhtasaari ilmoittaa.
Muutos 2.11.2017 klo 17:12 &#8211; Täsmennetty Rusilan kommenttia.

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari: Maamiinat takaisin turvaamaan rajojamme

Maastoon jääneet maamiinat ovat monia tautejakin pahempi tappaja kehitysmaissa. YK:n tilastojen mukaan miinoja on jäänyt maailman sotatantereille 110 miljoonaa ja ne tappavat 15 000 &#8211; 20 000 ihmistä vuosittain. Uhrit ovat useimmiten siviilejä: naisia, vanhuksia ja lapsia. Miinanraivauksen ongelma on ollut kalleus ja työn ilmeinen vaarallisuus. Nyt ongelmaan on kehitteillä omaperäinen ratkaisu ja sen on kehittänyt Afganistanista lähtöisin oleva Massoud Hassani. Hänen työnsä todistaa, että ratkaisut kriisimaiden ongelmiin voivat löytyä omasta takaa.

Hassanin ratkaisu moderniin miinanraivukseen on kauko-ohjattujen pienoishelikopteriden hyödyntäminen miinojen paikallistamisessa ja myös tuhoamisessa. Homman ideana on, että kameralla varustettu pikkukopteri pörrää kohdealueen yllä ja sen ottamista kymmenistä yksittäiskuvista luodaan ohjelmallisesti kolmiulotteinen kartta. Tämän jälkeen kopteriin ruuvataan metallinpaljastin, joka löytää kohteen miinat ja ne merkitään automaattisesti aiemmalla keikalla luodulle kartalle. Loppuhuipennuksena kopteri kuskaa miinojen niskaan pienet räjähdepanokset, jotka laukaistaan automaattisesti etätyönä.
Massoud Hassanin kopterin on tarkoitus korvata ihmiset ja koirat miinanraivaajina ja automatisoida etsintä sekä tuhoaminen vaarattomaksi rutiinityöksi. Jos automaatio onnistuu, miinanraivauksen nopeus voi kasvaa 20-kertaiseksi nykyisestä. Miehen kunnianhimoisena tavoitteena onkin putsata maailmasta 100 miljoonaa maamiinaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Miinojen poistamista taistelukentiltä haittaa niiden edullisuus aseina: Maamiina maksaa YK:n arvion mukaan halvimmillaan kolmisen dollaria, sen raivaaminen taasen yli 150 dollaria kappaleelta. Siis yhden miinan raivaaminen vaatii viisikymmentä kertaa enemmän rahaa kuin sen valmistaminen. Näin siis perinteisellä tavalla toimittaessa.
Hassani <a href="http://www.bbc.com/future/story/20120503-blowing-in-the-wind">on kertonut</a> BBC:lle saaneensa puhtia kehitystyöhönsä lapsuuden kokemuksistaan Kabulin lähistöllä. Siellä Massoudin ja hänen ystäviensä omatekoiset lelut jäivät usein leikkien melskeissä vieressä sijainneiden miinakenttien vangiksi.
Katso video <a href="https://www.facebook.com/nwtls/videos/10154191665476138/">GizMagin sivuilta</a> &gt;