
LEHTIKUVA
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.
Jussi Halla-ahoa puheenjohtajana edeltänyt Timo Soini nosti populismin suorastaan aatteen asemaan, kirjoitti populismista pro gradunsa ja kokonaisen kirjankin nimeltä Populismi (Pole-Kuntatieto Oy 2020). Perussuomalaisten eurooppalaiset sisarpuolueet ovat leimallisesti populistisia nekin.
Kun Halla-aholta kysyy, mikä hänen suhteensa populismiin on, hän toteaa, että populismi voidaan käsittää eri tavoilla, esimerkiksi siten, että poliitikko kannattaa toimenpiteitä, joiden olettaa olevan suosittuja, ja on aina valmis muuttamaan agendaansa ja kantojaan yleisen mielipiteen mukana.
Populisti toisin sanoen pyrkii ensisijaisesti saamaan kannatusta, ei tekemään vastuullista ja järkevää politiikkaa. Tässä mielessä perussuomalaiset on vuodesta 2017 alkaen ollut varmasti Suomen vähiten populistinen puolue, Halla-aho sanoo. Hän puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänään julkaistussa, kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa.
– Olemme pysyneet johdonmukaisesti linjallamme ja ajaneet asioita, joihin uskomme, riippumatta siitä, miltä gallupit näyttävät tai mitä muut meistä sanovat. Toisaalta uskon, että kannatuksemme johtuu suurelta osin juuri johdonmukaisuuden tuomasta uskottavuudesta, Halla-aho erittelee.
Tavan kansalainen on perussuomalaisille päähenkilö
Toisaalta populismi voidaan Halla-ahon mukaan ymmärtää myös myönteisemmällä tavalla eli yhteiskuntafilosofiana, jonka mukaan vallanpitäjien tulee noudattaa kansalaisten enemmistön tahtoa, joka ilmaistaan vapaissa ja reiluissa vaaleissa. Tällä tavoin määriteltynä perussuomalaiset on Halla-ahon mukaan populistinen puolue.
– Useimpien muiden puolueiden ja median mielestä vallanpitäjien tulee kertoa kansalaisille oikeat mielipiteet, ja jos kansa tästä huolimatta niskoittelee ja äänestää väärin, vaalitulokset pitää mitätöidä esimerkiksi eristämällä vääriä mielipiteitä edustavat puolueet päätöksenteosta. Media ja useimmat muut puolueet suhtautuvat myös kielteisesti sananvapauteen, koska sen turvin kansalaiset voivat ilmaista julkisesti mielipiteitä, jotka eivät miellytä vallanpitäjiä.
Perussuomalaisten katsannossa kansalainen on päähenkilö, Halla-aho sanoo.
– Kansalainen on suvereeni vallan lähde, ja päätöksenteon keskiössä tulee olla hänen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa. Muiden puolueiden ja median mielestä kansalainen on veronmaksaja, jonka tehtävä on rahoittaa valtaa pitävän eliitin lempiprojekteja, Halla-aho pudottelee.
Suomen Uutiset
Lue myös
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vallanpitäjät Markku Heikkilä elämäkerta mielipiteenvapaus hyvinvointi politiikka Sananvapaus Populismi Turvallisuus Jussi Halla-aho Timo Soini media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Viikon suosituimmat

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Antikainen: Koneen Säätiö rahoittaa Hamasia tukevaa aktivismia
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.

Kun Suomen Akatemia syytää miljoonia huuhaatutkimukseen, jää vastine verorahoille usein heikoksi
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.

Lehtinen jyrähtää keskustan välikysymyksestä: ”Suomessa on yli 200 000 työtöntä, ja he tarjoavat ratkaisuksi 40 000 maahanmuuttajaa”
Keskustan ja Liike Nytin eduskuntaryhmät tekivät tänään välikysymyksen suurtyöttömyydestä. Taustalla on työttömien määrän kasvu. Samaan aikaan keskusta on kuitenkin ehdottanut Suomeen 40 000 uutta työperäistä maahanmuuttajaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen pitää keskustan ehdotusta Suomen kannalta tuhoisana.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää