
MATTI MATIKAINEN
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Juuri julkaistussa elämäkertateoksessa eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kertoo omista elämänvaiheistaan suorasti, osin jopa raadollisen rehellisesti. Halla-ahon mukaan avoimuus on valinta, joka johtuu siitä, että hän ei halunnut tarjota lukijoille jälleen yhtä uutta vaalikirjaa edellisten jatkoksi.
Kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa Jussi Halla-ahosta mainitaan kirjan esipuheessa, että kirjaprojekti vaati hieman suostuttelua.
Kyseessä on ensimmäinen Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
Suostuttelua ei tarvittu kovin pitkään
Kirjan julkistamistilaisuudessa tänään Halla-aho sanoi, että todellisuudessa suostuttelua ei tarvittu kovin pitkään. Kuitenkin Halla-aho jäi etukäteen miettimään millaisia poliittiset muistelmakirjat tänä päivänä ovat. Usein muistelmakirjan aiheena on henkilö, joka edelleen on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja tämä asetelma väistämättä näkyy lopputuloksessa.
– Tässä ei ole mitään väärää, mutta tällaisten elämäkertakirjojen aiheena olevalla henkilöllä on usein kannustin tuoda esiin omia tekemisiään valossa, joka totuuden kustannuksella palvelee hänen tulevia tekemisiään.
Poliittisten muistelmien ongelmana usein rehellisyyden puute
Halla-ahon mukaan poliittisten muistelmien ongelma usein on siis rehellisyyden puute. Tähän Halla-aho ei halunnut sortua.
– Itse ajattelin, että koska kirja on elämäkerta, se kertoo minun elämästäni. Siksi minun onkin kerrottava myös elämään kuuluneista hankalista asioista. Muuten kirja ei kertoisi minusta, ja se olisi historiallisesti arvoton. Tällainen kirja olisi vaalikirja, eikä se palvelisi tiedonvälitystä.
– Yleisesti en käytä paljon aikaa itseni ajattelemiseen, mutta nyt sain tilaisuuden harrastaa sitäkin, joten samalla tulee ehkä opittuakin itsestään jotain uutta.
Halla-aho kertoo kirjassa muun muassa masennusjaksostaan puoluejohtajana sekä introvertista puolestaan, joka on johtanut myös ongelmiin. Halla-aho sanoo, että ei ole huolissaan siitä, että kirjan sisältö tarjoaa työkaluja häneen vihamielisesti suhtautuville henkilöille ja poliittisille vastustajille.
– Niin kauan kuin kritiikki kohdistuu tosiasioihin, se ei häiritse minua.
Tulevaisuuden suunnitelmat avoinna
Vaalikirjasta siis ei ole kyse, ja Halla-aho sanoo itsekin, että hänellä ei ole tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia, esimerkiksi seuraavista eduskuntavaaleista.
– Eduskuntavaaleihin on liki kaksi vuotta, joten kiinnostus ja hinku kohdistuu muihin asioihin tällä hetkellä.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, kiteyttää Halla-aho, jonka oma ura politiikan eturivissä on kestänyt jo yli 15 vuotta.
– Koska tilanteet muuttuvat ja eteen tulee asioita jotka eivät ole omissa käsissä – mutta joihin silti joutuu reagoimaan ja sopeutumaan, niin en lyö lukkoon omia suunnitelmiani. Sen voin kyllä sanoa, että pyrin jatkossakin edistämään perussuomalaisten poliittisia tavoitteita, koska ne ovat hyviä ja tämän maan edun mukaisia.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.

Toimittaja Anu Partanen kiistää Yle-työsuhteen – osallistuu silti Jälkiviisaiden sisällön suunnitteluun palkkiota vastaan
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

Antikainen: Siirtolaiset tivaavat Ceutan leirillä jo Suomen turvapaikoista – vastaus on ei
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii koko hallitusta tulemaan perussuomalaisten linjalle ja antamaan yksiselitteisen viestin. Vaatimus syntyi sen jälkeen, kun MTV Uutisten Ceutassa vieraillut toimittaja kertoi laittomasti rajan ylittäneiden siirtolaisten tiedustelevan leirillä, saako Suomesta helposti turvapaikan. Toimittajan mukaan siirtolaiset esittivät kysymyksen toiveikkaaseen sävyyn.

Euroopan outo kuolema – tietokirjaklassikko ennustaa eurooppalaisten jäävän vähemmistöksi omalla mantereellaan
Brittiläisen Douglas Murrayn kirja maalaa lohduttoman muotokuvan Euroopan mantereesta, joka suorittaa itsemurhaa maahanmuutolla. Ellei politiikan suunta muutu, nykynuoret tulevat viettämään eläkepäivänsä muukalaisina kotimaissaan.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia

Vigelius: Rikollisille ulkomaalaisille automaattinen karkotus ilman viranomaisten harkintaa
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius esittää rikollisille ulkomaalaisille karkotusautomaattia esimerkkinä toimista, joilla maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin entisestään tiukentaa.

Lehtinen: Vasemmistoliiton kansanedustaja vähättelee äärivasemmiston uhkaa – ”Vasemmisto tekee toiseksi eniten terrori-iskuja”
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













