
MATTI MATIKAINEN
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Juuri julkaistussa elämäkertateoksessa eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kertoo omista elämänvaiheistaan suorasti, osin jopa raadollisen rehellisesti. Halla-ahon mukaan avoimuus on valinta, joka johtuu siitä, että hän ei halunnut tarjota lukijoille jälleen yhtä uutta vaalikirjaa edellisten jatkoksi.
Kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa Jussi Halla-ahosta mainitaan kirjan esipuheessa, että kirjaprojekti vaati hieman suostuttelua.
Kyseessä on ensimmäinen Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
Suostuttelua ei tarvittu kovin pitkään
Kirjan julkistamistilaisuudessa tänään Halla-aho sanoi, että todellisuudessa suostuttelua ei tarvittu kovin pitkään. Kuitenkin Halla-aho jäi etukäteen miettimään millaisia poliittiset muistelmakirjat tänä päivänä ovat. Usein muistelmakirjan aiheena on henkilö, joka edelleen on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa, ja tämä asetelma väistämättä näkyy lopputuloksessa.
– Tässä ei ole mitään väärää, mutta tällaisten elämäkertakirjojen aiheena olevalla henkilöllä on usein kannustin tuoda esiin omia tekemisiään valossa, joka totuuden kustannuksella palvelee hänen tulevia tekemisiään.
Poliittisten muistelmien ongelmana usein rehellisyyden puute
Halla-ahon mukaan poliittisten muistelmien ongelma usein on siis rehellisyyden puute. Tähän Halla-aho ei halunnut sortua.
– Itse ajattelin, että koska kirja on elämäkerta, se kertoo minun elämästäni. Siksi minun onkin kerrottava myös elämään kuuluneista hankalista asioista. Muuten kirja ei kertoisi minusta, ja se olisi historiallisesti arvoton. Tällainen kirja olisi vaalikirja, eikä se palvelisi tiedonvälitystä.
– Yleisesti en käytä paljon aikaa itseni ajattelemiseen, mutta nyt sain tilaisuuden harrastaa sitäkin, joten samalla tulee ehkä opittuakin itsestään jotain uutta.
Halla-aho kertoo kirjassa muun muassa masennusjaksostaan puoluejohtajana sekä introvertista puolestaan, joka on johtanut myös ongelmiin. Halla-aho sanoo, että ei ole huolissaan siitä, että kirjan sisältö tarjoaa työkaluja häneen vihamielisesti suhtautuville henkilöille ja poliittisille vastustajille.
– Niin kauan kuin kritiikki kohdistuu tosiasioihin, se ei häiritse minua.
Tulevaisuuden suunnitelmat avoinna
Vaalikirjasta siis ei ole kyse, ja Halla-aho sanoo itsekin, että hänellä ei ole tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmia, esimerkiksi seuraavista eduskuntavaaleista.
– Eduskuntavaaleihin on liki kaksi vuotta, joten kiinnostus ja hinku kohdistuu muihin asioihin tällä hetkellä.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, kiteyttää Halla-aho, jonka oma ura politiikan eturivissä on kestänyt jo yli 15 vuotta.
– Koska tilanteet muuttuvat ja eteen tulee asioita jotka eivät ole omissa käsissä – mutta joihin silti joutuu reagoimaan ja sopeutumaan, niin en lyö lukkoon omia suunnitelmiani. Sen voin kyllä sanoa, että pyrin jatkossakin edistämään perussuomalaisten poliittisia tavoitteita, koska ne ovat hyviä ja tämän maan edun mukaisia.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Viikon suosituimmat

Järjestörahoitus on rikki: Somalijärjestön toiminnanjohtaja maksatti veronmaksajilla jopa peruuttamattoman hammaslääkärikäyntinsä
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin uudet avustuskriteerit herättivät poliittisen myrskyn. Verorahahanojen sulkeminen uhkaa saavutettuja etuja sekä kyseenalaista hyväveliverkostoa.

Juutalaisseurakuntien johtaja teki rikosilmoituksen Helsinki Pridestä: ”Muodostaa Suomen lain näkökulmasta vakavan syrjintäriskin”
Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbonik epäilee Helsinki Prideen liittyvän tapahtuman osallistumislinjauksen olevan syrjivä ja lainvastainen. Hän on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Antikainen: Irakilaiselle perheelle henkivartijat 2,5 miljoonalla – ”Ei voi olla hyväksyttävää missään”
Irakilaiselle perheelle ostettiin kilpailuttamatta 2,5 miljoonalla turvallisuuspalveluita avohuollon tukitoimenpiteenä ja täydentävänä toimeentulotukena, kertoi Yle. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä.

Pride-marssilla maalitettiin lääkäreitä ja tutkijoita – ”Tavoitteena on pelotella”
Helsinki Pride markkinoi toimintaansa yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden edistämisellä, mutta todellisuus on toisenlaista. Viikonloppuna Helsingissä Pride-marssilla nähtiin useita plakaatteja, joissa yksittäisiä lääkäreitä ja tutkijoita maalitettiin aggressiivisesti. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi maalituksen kohteeksi joutuneista. Hän paheksuu Pride Helsinkiä ja SETA ry:tä siitä, että ne sallivat henkilöön kohdistuvan hyökkäyksen ja painostuksen tapahtumassaan.

Islamilainen rukouskutsu hiljenee Tanskassa – vasemmistokin sai jo tarpeekseen minareettijoikusta
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov on ilmoittanut suunnitelmista kieltää islamilainen rukouskutsu. Ministerin mukaan osa Tanskasta on alkanut muistuttaa Islamabadin esikaupunkia.

Loppu ilmaisille lounaille Britanniassa: Turvapaikanhakijat joutuvat pulittamaan takaisin ”kansan osoittaman anteliaisuuden”
Britannian sisäministeriö suunnittelee uudistusta, jonka mukaan tilapäisen turvapaikan saaneet joutuisivat maksamaan takaisin majoitus- ja elinkustannuksensa, jahka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Muutoin pysyvä oleskelulupa jää maahantulijalta haaveeksi.

Espoon alakoululaisille tyrkytetään antirasismikoulutusta – THL:ltä haetaan 600 000 euroa ”terveyden edistämiseen”
Yksityinen säätiö haluaa opettaa espoolaisille ala-asteella opiskeleville koululaisille, mitä on tiedostamaton syrjintä. Rahaa haetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, jonka ydintehtävä on seurata suomalaisten terveyttä, eikä suinkaan rahoittaa yhteiskunnallista kasvatusta.

Pääministeri Sipilälle ikänsä valehdellut turvapaikanhakija tuomittiin halvaantuneen naisen raiskauksesta
Helsingin hovioikeus tuomitsi kolmen vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen miehen, joka nousi julkisuuteen syyskuussa 2015 valehdeltuaan ikänsä silloiselle keskustan pääministerille Juha Sipilälle. Nyt hänet tuomittiin osittain halvaantuneen naisen raiskaamisesta.

Helsingin Sanomat julistaa Wille Rydmanin epäonnistujaksi, kommentoijat eri mieltä: ”Äänestäjät aivan erityisen tyytyväisiä”
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.

Ruotsalaispoliisi pahoinpideltiin hengiltä MM-kisakatsomossa – Tanskan ulkoministeri ”täynnä surua ja raivoa”
Ruotsalaispoliisi oli kaikessa rauhassa seuraamassa jalkapallo-ottelua televisiosta MM-kisakatsomossa Kööpenhaminassa, kunnes hänet hakattiin ja potkittiin hengiltä. Poliisi on pidättänyt rankan rikoshistorian omaavan päätekijäksi epäillyn. Somessa ihmetellään jälleen, miten tämä oli mahdollista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää








