
LEHTIKUVA
Perussuomalaisetko muka populistinen puolue? No ei sinne päinkään – Jussi Halla-aho muistuttaa, että perussuomalaiset etenee politiikassa johdonmukaisuudella
Perussuomalaisia on toisinaan kuvattu populistiseksi puolueeksi. Mielikuva juontanee juurensa aikaisemman puheenjohtajan, sittemmin perussuomalaisista poistuneen Timo Soinin aikoihin. Uudessa elämäkertakirjassaan Jussi Halla-aho puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänä päivänä.
Jussi Halla-ahoa puheenjohtajana edeltänyt Timo Soini nosti populismin suorastaan aatteen asemaan, kirjoitti populismista pro gradunsa ja kokonaisen kirjankin nimeltä Populismi (Pole-Kuntatieto Oy 2020). Perussuomalaisten eurooppalaiset sisarpuolueet ovat leimallisesti populistisia nekin.
Kun Halla-aholta kysyy, mikä hänen suhteensa populismiin on, hän toteaa, että populismi voidaan käsittää eri tavoilla, esimerkiksi siten, että poliitikko kannattaa toimenpiteitä, joiden olettaa olevan suosittuja, ja on aina valmis muuttamaan agendaansa ja kantojaan yleisen mielipiteen mukana.
Populisti toisin sanoen pyrkii ensisijaisesti saamaan kannatusta, ei tekemään vastuullista ja järkevää politiikkaa. Tässä mielessä perussuomalaiset on vuodesta 2017 alkaen ollut varmasti Suomen vähiten populistinen puolue, Halla-aho sanoo. Hän puntaroi puolueensa suhdetta populismiin tänään julkaistussa, kirjailija Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertateoksessa.
– Olemme pysyneet johdonmukaisesti linjallamme ja ajaneet asioita, joihin uskomme, riippumatta siitä, miltä gallupit näyttävät tai mitä muut meistä sanovat. Toisaalta uskon, että kannatuksemme johtuu suurelta osin juuri johdonmukaisuuden tuomasta uskottavuudesta, Halla-aho erittelee.
Tavan kansalainen on perussuomalaisille päähenkilö
Toisaalta populismi voidaan Halla-ahon mukaan ymmärtää myös myönteisemmällä tavalla eli yhteiskuntafilosofiana, jonka mukaan vallanpitäjien tulee noudattaa kansalaisten enemmistön tahtoa, joka ilmaistaan vapaissa ja reiluissa vaaleissa. Tällä tavoin määriteltynä perussuomalaiset on Halla-ahon mukaan populistinen puolue.
– Useimpien muiden puolueiden ja median mielestä vallanpitäjien tulee kertoa kansalaisille oikeat mielipiteet, ja jos kansa tästä huolimatta niskoittelee ja äänestää väärin, vaalitulokset pitää mitätöidä esimerkiksi eristämällä vääriä mielipiteitä edustavat puolueet päätöksenteosta. Media ja useimmat muut puolueet suhtautuvat myös kielteisesti sananvapauteen, koska sen turvin kansalaiset voivat ilmaista julkisesti mielipiteitä, jotka eivät miellytä vallanpitäjiä.
Perussuomalaisten katsannossa kansalainen on päähenkilö, Halla-aho sanoo.
– Kansalainen on suvereeni vallan lähde, ja päätöksenteon keskiössä tulee olla hänen turvallisuutensa ja hyvinvointinsa. Muiden puolueiden ja median mielestä kansalainen on veronmaksaja, jonka tehtävä on rahoittaa valtaa pitävän eliitin lempiprojekteja, Halla-aho pudottelee.
Suomen Uutiset
Lue myös
Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Suostuessaan mukaan elämäkertakirjaan Halla-aho päätti, että hän avaa elämäänsä avoimen rehellisesti – ”Muuten tämä kirja olisi historiallisesti arvoton”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vallanpitäjät Markku Heikkilä elämäkerta mielipiteenvapaus hyvinvointi politiikka Sananvapaus Populismi Turvallisuus Jussi Halla-aho Timo Soini media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Halla-aho romahti henkisesti vuoden 2019 vaalimenestyksen jälkeen ja oli vähällä menettää uskonsa politiikkaan – sitten akkuun löytyi lisää virtaa uusista tehtävistä
Vuosikymmenen taitteessa Jussi Halla-aho pohti synkkämielisesti politiikkaa ja jopa omaa jatkoaan politiikassa. Tekemiseen löytyi kuitenkin jälleen mielekkyyttä, ja pessimismi alkoi väistyä toisaalta uusien tehtävien kautta. Halla-aholle oli myös helpotus nähdä seuraajansa Riikka Purran saaneen hyvän otteen puolueen johtamisesta.

Halla-aho tunnustaa olevansa introvertti pohdiskelija, joka pyrkii ymmärtämään asiat kirjaimellisesti – siksi hänet itsensä on usein ymmärretty väärin
Puhemies Jussi Halla-aho haluaa asioiden olevan järjestyksessä. Järjestelmällisyyteen ja loogisuuteen pyrkiminen tarkoittaa samalla sitä, että epämääräisyys, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus tuottavat Halla-aholle suurta epämukavuutta. Toisaalta kenties juuri näistä syistä Halla-ahosta on tullut poliitikko.

Epäonninen sattuma ohjasi nuoren Jussi Halla-ahon perehtymään ukrainan kielen opiskeluun – noin 30 vuotta myöhemmin ukrainalaiset palkitsivat kunniamerkillä
Puhemies Jussi Halla-aho on suuri Ukrainan ystävä, ja hän myös puhuu sujuvaa ukrainaa. Ukrainan kieleen ja kulttuuriin perehtymisen tuloksena Halla-aho päätyi syksyllä 2023 puhumaan Ukrainan parlamentille Kiovaan saaden koko parlamentin taputtamaan ja nousemaan seisaalleen osoittamaan suosiota. Tuoreessa elämäkertateoksessa kerrotaan, miten yliopisto-opintojen viivästyminen ohjasi Halla-ahon välivuotenaan opiskelemaan ukrainan kieltä.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
Viikon suosituimmat

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

OPH tiesi islamin oppikirjojen lainvastaisuudesta vuosia – Antikainen: Vasemmistoliiton Kelhän on lähdettävä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

BBC kertoi köyhistä isistä, jotka myyvät 5- ja 7-vuotiaita tyttäriään – tyttöjen kohtalo lapsimorsiamina jäi kertomatta
BBC:n tuore artikkeli kertoo afganistanilaisista isistä, jotka myyvät tyttäriään köyhyyden vuoksi. Yksi artikkelissa haastateltu isä kertoo olevansa valmis myymään yhden 7-vuotiaista kaksostyttäristään perheen elättämiseksi. Toinen BBC:n haastattelema isä kertoo puolestaan myyneensä 5-vuotiaan tyttärensä sukulaiselleen saadakseen rahat hänen sairaanhoitokuluihinsa. Artikkelin mukaan tytön on määrä mennä naimisiin 10-vuotiaana.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää











