Perussuomalaisten valtuutetut Raatikainen, Kanerva ja Lindell: Mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta Helsinkiin

Rumaa, mustaa Guggenheim-mörköä ei haluta arvopaikalle Helsingin Eteläsatamaan. Näin katsovat Helsingin perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut Esa Lindell ja Seppo Kanerva sekä ryhmäjohtaja Mika Raatikainen keskiviikkona ennen kaupunginvaltuuston ratkaisevaa kokousta.

Perussuomalaisten enemmistöllä on asiaan kielteinen kanta, vaikka varsinaista ryhmäpäätöstä ei asiasta ole tehty. Lindell ja Kanerva arvioivat Guggenheimin kaatuvan äänestyksessä, vaikka hallituksessa hanke meni yhdellä äänellä läpi. Kuinka tiukka äänestyksestä tulee, se nähdään illalla.

Kolmen metrin syvyys ei riittänyt

– Guggenheim on jo kertaalleen haudattu kolmen metrin syvyyteen. Se ei näköjään vielä riittänyt, joten nyt se pitää haudata uudelleen ainakin viiden metrin syvyyteen, Lindell linjasi keskiviikkona ennen illan äänestystä.

Myös Raatikainen arvelee esityksen kaatuvan. Tähän vaikuttavat kevään vaalit.

– Kuntavaalien alla on helpompaa painaa ei-nappia tällaisessa asiassa. Luulen, että kyllä-ääniä tulisi enemmän, jos vaalit olisivat kolmen vuoden päässä, Raatikainen arvioi.

Lindellin mielestä Guggenheim-päätöstä on valmisteltu sekavasti Ritva Viljasen (sd.) johdolla. Hankkeella ei ole taloudellisia perusteita ja se tulisi erittäin kalliiksi Helsingille.

– On uskomatonta, että tänne muualta tuleva taho arvioi itse, paljonko museoon tulisi kävijöitä. Yleensä vähintään kolme riippumatonta tahoa arvioi tällaiset asiat, Lindell huomauttaa.

80 miljoonaa tuskin riittäisi

Lindell uskoo, että valtuusto tekee selkeän kielteisen päätöksen. Hän korostaa, että kyse on todennäköisesti enemmästä kuin 80 miljoonasta, minkä Guggenheim on ilmoittanut Helsingin kaupungin osuudeksi.

– Julkisissa hankkeissa eivät arviot yleensä pidä paikkaansa. Se on sadan miljoonan euron päätös, vaikka sote-puolella tarvitaan paljon rahaa, Lindell toteaa.

Arvorakennukset yleensä valkoisia

Helsinkiläistä arvotaloa voi arvioida myös värin perusteella. Yleensä Helsingin arvotalot ovat valkoisia, nyt tulisi musta. Lindell ihmettelee, kuinka kamalalta se näyttäisi ja vielä arvopaikalla.

– Bilbaossa käy ihmisiä katsomassa hienoa titaanista rakennusta. Miksi tämä kamalan näköinen rakennus menestyisi Suomessa? Jos hanke menisi läpi, ehdottomasti pitäisi järjestää uusi arkkitehtikilpailu. Mutta mieluummin tyrmätään tämä, Lindell vaati.

Kanerva arvioi hankkeen kaatuvan äänestyksessä, mutta siitä voi tulla tiukkakin.

– Valtuustossa voi olla maksettuja äänestäjiä, minuakin on painostettu asialla, että ”vastustat kuulemma Guggenheimia, pyydän poistamaan minut yhteystiedoistanne ”. Vastasin, että ”kiitos – olen poistanut jo”, Kanerva paljastaa.

Veisi paikan risteilijältä

Meriupseerina Kanerva arvioi jo paikan olevan väärä: museo veisi arvokkaan paikan risteilyalukselta. Ja risteilijöistä juuri tulisi museoon kaavailtuja asiakkaita.

Tällainen hanke ei saa langeta veronmaksajien niskaan. Se pitää pystyä kustantamaan itse. Ja kun he eivät siihen pysty ja laskelmat ovat kuvitelmalaskelmia, niin minä en kannata sitä.

80 miljoonan euron tukipyynnöstä Kanerva sanoo, että pyyntö on laskemaan päin.

– Antaa sen laskea nollaan asti ja mietitään sitten uudelleen. Mutta sittenkin paikka olisi väärä, Kanerva toteaa.

Myös Raatikainen pitää museon rahoituskuvioita utopistisina, eikä siihen koukkuun pitäisi tarttua.

Isiksen päämaja?

Mustaa väriä Kanerva kommentoi, että eihän se kovin kulttuuriselta näytä. Raatikainen kommentoi sitä vielä värikkäämmin.

– Onhan se törkeän näköinen – puhutaan ”Pohjolan valkeasta kaupungista”, mutta turisti näkisi ensimmäisenä mustan jöötin, joka näyttää aivan Isiksen päämajalta – uskaltaako hän tulla laivasta ulos ollenkaan, Raatikainen oudoksuu.

Hän pitää myös kaavailtua lasikattoa kyseenalaisena Suomen ilmastossa ja sataman myrskyissä.

– Kuinka sieltä lasikatolta poistetaan lumet, Raatikainen kysyy ja ennakoi vastaavia ongelmia kuin Kiasmassa ja Kansallisoopperassa.