MATTI MATIKAINEN
Vuodesta 2011 saakka yhtäjaksoisesti perussuomalaisten kansanedustajana toiminut Ritva ”Kike” Elomaa juhlii tänään 70-vuotispäiviään. Syntymäpäivänsä kunniaksi Elomaa julkaisee ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa myös uutta musiikkia.
Ritva ”Kike” Elomaa syntyi vuonna 1955 maalaistalon tyttönä Lokalahdella Nopperlan kamarissa, kuten myös hänen siskonsa ja veljensä. Elomaan isä Arvo Sainio oli maanviljelijä ja SMP:n kansanedustaja 1970-luvulla, äiti maatalon emäntä. Elomaa sai lapsuudessaan hyvän pohjakunnon osallistumalla maatilan töihin ja kulkemalla pitkät koulumatkat pyörällä, jalan tai talvella hiihtämällä.
– Siitä kiitän vielä tänä päivänäkin hyvää kuntoani, kun piti kulkea kouluun seitsemän kilometriä hyvää tietä tai viisi huonoa. Koulukuljetuksia ei ollut ollenkaan. Jos oli oikein jumalattoman kylmä, saattoi isä joskus harvoin viedä kouluun traktorin kanssa, Elomaa muistelee.
Urheiluharrastukset, erityisesti yleisurheilu, olivat lapsesta saakka tärkeitä Elomaalle. Kimmokkeen yleisurheiluun hän sai veljeltään, joka oli kymmenottelija. Kike harrasti myös kulttuuria, kuten laulamista, maalaamista ja soittamista. Elomaa kävi yhteiskoulun Vehmaalla ja kirjoitti ylioppilaaksi Mynämäen lukiosta.
– Minua kiinnosti eniten liikunta ja kaikki kulttuuriin liittyvä, kuten musiikki ja tanssi, mutta isä ja äiti sanoivat, että pitää hankkia kunnon ammatti. En silti tiennyt vielä, mitä haluaisin tehdä. Siskoni oli lastentarhanopettaja Helsingissä, joten menin sinne miettimään ja päädyin Koskelan sairaskotiin töihin. Silloin pääsi vielä suoraan ilman mitään koulutusta hoitajaksi, Elomaa kertoo.
Sittemmin Elomaa valmistui röntgenhoitajaksi Turun sairaanhoitajaopistosta. Hän keräsi työkokemusta toimimalla Sampo-Tarmon lähettinä, Koskelan sairaskodin hoitajana vuosina 1976–77 ja valmiina hoitajana Turun kaupunginsairaalassa, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, sotilassairaalassa sekä Turun röntgenkeskuksessa.
Elomaa aloitti kehonrakennusharjoittelun vuonna 1976 tulevan aviomiehensä Kimmo Elomaan kuntokoulussa. Naimisiin he menivät vuonna 1978.
– Kimmo uskoi minuun ja piti minua aivan huippuna, vaikka itse en uskonut voivani millään kisoissa pärjätäkään. Vuonna 1981 voitin Miss Eurooppa- ja World Games -kisat sekä lajin arvostetuimman kilpailun Miss Olympian Philadelphiassa, eli kaikki lajin päätittelit samana vuonna.
Elomaa jatkoi röntgenhoitajana Turussa pätkätöitä tehden, koska hänen treeniohjelmansa oli niin kova, ettei hän pystynyt ottamaan vastaan vakinaisempaa virkaa. Illat hän ohjasi ihmisiä ja treenasi punttisalilla tulevia kisoja varten.
– Se oli aika raskasta aikaa: aamulla lenkki, jonka jälkeen sairaalaan töihin, sitten punttitreeni kuntokoulussamme, sen perään muiden ohjausta ja lopuksi salin suihkuseinien pesu ja siitä nukkumaan, Elomaa muistelee.
Vuonna 1982 Elomaa sijoittui Miss Olympia -kilpailun kolmanneksi ja vuonna 1983 viidenneksi. Vuosina 1981–86 hänellä oli esiintymisiä ja kuntosalivierailuja ympäri maailmaa. Kike eli viisi vuotta lähes kokonaan hyvin tiukalla ravinnolla ja treenasi todella kovaa.
– Sitten alkoi tulla niin isoja likkoja, että ymmärsin, että jos haluan jatkaa kehonrakennuksessa, en pärjää enää pelkällä kaurapuurolla. Lopetin saman tien siihen.
Jo kehonrakennusaikoinaan Elomaa alkoi käynnistellä uraansa laulajana. Ensimmäisen singlensä hän julkaisi vuonna 1983 yhdessä säveltäjälegenda Junnu Vainion kanssa. Lopulta hän toimi vuosina 1986–2011 26 vuotta päätoimisena artistina tehden tuhansia keikkoja ja ajaen miljoonia kilometrejä ympäri Suomen. Tähän mennessä Kikeltä on julkaistu yhteensä seitsemän levyä ja useita singlejä.
– Vuonna 2006 minua pyydettiin perussuomalaisiin. Aikaisemminkin minua oli kosiskeltu pariin puolueeseen mukaan, mutta en ollut silloin suunnitellut lähteväni politiikkaan, vaikka isä olikin ollut SMP:n kansanedustajana. Perussuomalaiset oli siihen aikaan kahden prosentin puolue, eikä minulle tullut silloin mieleenkään, että voisin joskus olla kansanedustaja, Elomaa naurahtaa.
Ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan vuonna 2007 Elomaa sai eniten ääniä Varsinais-Suomessa, mutta tuolloin se ei vielä riittänyt eduskuntapaikkaan. Vuoden 2011 ”jytkyvaaleissa” Elomaa valittiin perussuomalaisten kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä 13 121 äänellä, ja siitä lähtien hän on saanut äänestäjien luottamuksen kaikissa eduskuntavaaleissa aina tähän päivään saakka.
Elomaa on toiminut Perusnaisten puheenjohtajana vuodesta 2017 lähtien. Valtion liikuntaneuvostossa, jonka varapuheenjohtaja hän nyt on, Elomaa on toiminut edustajantoimensa alusta alkaen. Lisäksi hän on Kelan valtuutettu, Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, parlamentaarisen veteraanineuvottelukunnan jäsen sekä mukana lukuisissa vapaaehtoisryhmissä, kuten eläinsuojeluryhmässä.
Elomaalla ei koskaan ole ollut varsinaista huippuhittiä, vaan hän teki laulajanuransa ruohonjuuritason artistina. Sen vuoksi hän tuntee hyvin alan vaikeudet ja kehitysmahdollisuudet. Sivistysvaliokunnassa hän on pyrkinyt pitämään esillä kotimaisuuden merkitystä kulttuurialalle.
– Ihmiset eivät oikein ymmärrä sitä, että 95 prosenttia kulttuurialan toimijoista, esimerkiksi muusikoista, on pieniä toimijoita hyvin pienellä palkalla. Vain muutama prosentti näkyy ja kuuluu pääradioasemilla, mutta isot levyjätit ovat kahmaisseet huippuesiintyjät ja melkein kaikki tuotot menevät ulkomaille.
– Kun enää ei juuri tehdä fyysisiä levyjä eikä CD-levyjä, se 95 prosenttia ei tienaa oikein mitään eikä pääse esillekään, kun pääasemat soittavat vain niiden huippuartistien musiikkia. Sen vuoksi ajan kotimaisuutta millä kulttuurialalla tahansa mutta varsinkin musiikkialalla, jossa on valtava potentiaali myös taloudellisesti, Elomaa painottaa.
Kansanedustajana Elomaan sydäntä lähellä ovat olleet myös veteraanien asiat, ulosoton ja maksuhäiriömerkintöjen kanssa kamppailevien ihmisten asiat, koulukiusaamisongelman ratkaiseminen ja eläinten hyvinvointi. Kikeä suututtavat eläinten kaltoinkohtelusta annetut naurettavan pienet tuomiot – aina tekijälle ei seuraa edes eläintenpitokieltoa, vaikka eläin jouduttaisiin kokemansa kaltoinkohtelun seurauksena lopettamaan.
Elomaa on pitänyt esillä myös kotimaisen ruoantuotannon merkitystä.
– Se on nyt vaarassa ja vaakalaudalla, ja hallituskin on siihen nyt panostanut. Kuluttaja olisi varmaan valmis maksamaan jauhelihasta enemmän, jos se pieni korotus menisi alkutuottajalle, mutta kun kauppa ja teollisuus vetävät kaiken itselleen. Se osuu suomalaisen kuluttajan nilkkaan myös, jos jäämme ulkomaisen tuontiruoan varaan, varsinkin tässä maailmantilanteessa, Elomaa varoittaa.
– Onneksi hallitus on nyt tekemässä asiaan parannuksia. Ihmettelen, miksi edelliset hallitukset eivät ole puuttuneet asiaan. Kepu oli hallituksessa viime kaudella, nukkuiko se? Kehitys on kuitenkin jatkunut tällaisena jo monta vuotta.
Elomaan perheeseen kuuluvat tällä hetkellä 13-vuotias akita Marski sekä 3-vuotias kultainennoutaja Hero. Kimmo Elomaa menehtyi vuonna 2021, kuten myös myöhemmin samana vuonna heidän koiransa Sylvi-Tuulikki, joka myös oli akita.
– Kimmoa saan kiittää siitä, että pääsin urheilu-urallani niin pitkälle kuin pääsin, sillä hän valmensi minua koko urani ajan ja kannusti minua myös siirtymään politiikkaan.
Vähäisen vapaa-aikansa Kike käyttää koiriensa kanssa lenkkeilyyn, juuri muuhun ei kansanedustajan aika riitä. Hänellä on autotallissa edelleen punttisali, jossa hän ehtii käydä treenaamassa nykyään enää vain kerran viikossa, samaan aikaan koiria hoitaen.
Elomaa on huolissaan myös nyky-yhteiskuntaa vaivaavasta liikkumattomuusongelmasta, joka tulee kalliiksi paitsi kansantaloudellisesti myös itse kunkin terveydelle. Aktiivisen liikunnan avulla ihmiset pystyisivät käymään töissä ja pysyisivät terveempänä pidempään. Myös heidän elämänlaatunsa paranisi.
– Omassa työssäni olen huomannut, miten helposti se jää. Siihen pitää suhtautua vähän kuin hampaidenpesuun niin, että siitä tulee säännöllinen, välttämätön rutiini. Ei se aina kivaa ole. Välillä se on älyttömän raskasta. En minäkään aina jaksaisi sinne autotalliin punttisalille mennä edes sitä kertaa viikossa, mutta silloin minä vain pakotan itseni menemään, Elomaa pohtii.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi toimikaudelle 2025-2028. - Olen iloinen luottamuksesta ja siitä, että perussuomalainen kansanedustaja saa tällaisen mandaatin, Elomaa sanoo.
Viikon suosituimmat
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.
