Eduskunta käsitteli keskiviikkona kansanedustaja Lauri Lylyn lakialoitetta yhteistoimintalain toisen pykälän muuttamiseksi. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen totesi aloitteesta puheessaan, että hyvin toimivaa konetta ei tarvitse korjata.

Suomessa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat nousussa kaikilla mittareilla mitattuna, kertoo Jorma Piisinen.

– Työ- ja elinkeinoministeriön työssäolobarometrin mukaan neljä viidestä työntekijästä arvioi, että tiedonvälitys työpaikalla on avointa, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri ja että siellä pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja.

Perheyritykset päättävät asioista juoksevasti

Tällainen lakialoite korostaa muodollista osallistumista yrityksen hallintoon, kertoo Piisinen.

– Pieni tai keskisuuri yrittäjä ei tyypillisesti kuitenkaan ole hallinnollisesti hierarkkinen eikä organisaatiossaan kaavamainen. Asiat käsitellään ja päätetään mutkattomasti yrittäjien ja henkilöstön kesken vaikka kahvitauolla.

– Perheyrittäjät päättävät oman yrityksensä asiat juoksevasti pitkin vuotta ilman muodollisia hallituksen kokouksia.

Muodollinenkin hallitusjäsenyys tuo vastuita

Vuodessa saattaa olla vain yksi hallituksen kokous, jossa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös.

– Kuitenkin tuo muodollinen jäsenyys hallituksessa toisi henkilöstön edustajalle suuren vastuun, käytännössä saman kuin yrittäjälle itselleenkin. Vaikea kuvitella, että työntekijät olisivat edes halukkaita ottamaan tuota vastuuta.

Piisinen on myös sitä mieltä, että lakialoite lisää yrityksissä byrokratiaa ja jäykistää hyvin toimivaa mutkatonta vuoropuhelua työnantajan ja työntekijöiden kesken.

– Keskustelu ja vuoropuhelu on hyvä asia, mutta siitä ei pidä tehdä liian muodollista.

SUOMEN UUTISET