Piisinen tyrmäsi opposition: ”Lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä Euroopan korkein”

Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelu hallituksen lakko-oikeutta koskevasta esityksestä. Oppositio koetti grillata hallitusta, mutta argumentit jäivät heikoiksi. Perussuomalaiset kansanedustajat esittivät jälleen kerran teräviä kannanottoja.

Puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen kertoi perustuslain turvaavan ammatillisen yhdistymisvapauden sellaisena kuin sen sisältö Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on. Piisisen mukaan tätä ilmentää myös perustuslain 22. pykälä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

– On totta, että työmarkkinajärjestöt ovat saaneet paljon hyvää aikaan suomalaisen työntekijän oikeuksiin ja asemaan, mutta toisin kuin täällä salissa aiemmin iltapäivällä on väitetty – että Suomessa olisi vähän lakkoja – kansainvälisten työtaistelutilastojen tietojen perusteella Suomessa lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä tuhatta työntekijää kohden on korkea, vuosina 2020—2022 jopa Euroopan korkein, kertoi Piisinen.

– Menetettyjä työpäiviä oli Suomessa Norjaan verrattuna kuusinkertaisesti, Tanskaan nähden yli 70-kertaisesti ja Ruotsiin nähden yli 360-kertaisesti. Vuonna 2022 lakkojen vuoksi menetettyjä työpäiviä kertyi Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 962 605 päivää. Lakko-oikeus säilyy ennallaan sellaisissa työtaisteluissa, joissa taistellaan omista työehtosopimuksista, kuten palkoista, työasioista ja tällaisista.

Poliittisia lakkoja ei kielletä kokonaan

Piisinen tähdensi, että toisin kuin oppositio väittää, hallitus ei ole kieltämässä poliittisia lakkoja kokonaan.

– Työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelusta annettuun lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi tällä lainmuutoksella säännökset työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä työsuhteessa. Uudet säännökset koskisivat myötätuntotaisteluiden edellytyksiä, poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa sekä ilmoitusvelvollisuutta myötätuntotaisteluista ja poliittisista työtaisteluista.

– Esityksen mukaan poliittiset lakot rajoitetaan kestoltaan 24 tuntiin, muut työtaistelutoimenpiteet kahteen viikkoon. Tukilakot asetettaisiin suhteellisuusarvioinnin piiriin, ja ne saisivat kohdistua ainoastaan työriidan osapuoliin, ei työriidan ulkopuolisiin tahoihin. Työnseisaus tulisi toteuttaa siten, että siitä aiheutuva häiriö tuotannolle jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi ennen ja jälkeen työnseisauksen.

Lain rikkomisesta koituu seurauksia

Työrauhan rikkomisesta työehtosopimuksen voimassaoloaikana ja työrauhan piiriin kuuluvan syyn vuoksi on säädetty jo nykyisinkin rangaistus. Piisinen kertoi, että hallituksen esityksen myötä rangaistusta muutettaisiin siten, että hyvityssakon alarajaksi esitetään 10 000 euroa ja ylärajaksi 150 000 euroa.

– Myös yksittäiselle työntekijälle esitetään 200 euron seuraamusmaksua, mikäli hän jatkaa lakkoilua saatuaan tiedon siitä, että työtuomioistuin on tuominnut lakon laittomaksi. On selvää, että lain rikkomisesta koituu seurauksia. Jos te ajatte ylinopeutta ja saatte sakon siitä, sekin on lain rikkomisesta johtuva seuraamus.

– Ammattiliitoille ja ammattiosastoille kohdistettavan hyvityssakon määrää voidaan pienentää erityisestä syystä tai jättää kokonaan tuomitsematta, koska ”määrättävät sakot eivät saa olla määrältään sellaisia, että ne todennäköisesti johtaisivat ammattiliiton hajoamiseen tai uhkaisivat ammattiliiton toimintaa”.

– Eli: ammattiliitot ja osastot saavat siis jatkossakin aiheuttaa määrättömän suuria taloudellisia vahinkoja yrityksille, mutta niille tuomittavat rangaistukset eivät saa horjuttaa liittojen ja yhdistysten olemassaoloa.

Kyse on kilpailukyvystä

Hallitus ei ole muuttamassa lakko-oikeutta huvikseen, sanoi Piisinen.

– Suomi ei kykene kilpailemaan investoinneista yritystuilla eikä kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla devalvoimalla valuuttaansa. Sen sijaan luomalla Suomeen työolosuhteet työrauhan säilymiselle lisäämme kotimaisten ja kansainvälisten suuryritysten halukkuutta investoida Suomeen. Näin tuemme myös hyvinvointiyhteiskuntamme säilymistä ja vahvistumista.

– Täältä opposition suunnalta sanotaan, että poliittisilla lakoilla ei ole suurta merkitystä työelämään eikä työnantajille. Siinä tapauksessahan se voidaan hyvin kirjata sinne sopimuksiin, että ne voidaan rajata tässä suhteessa, kuten niitä ollaan nyt tässä tekemässä, Piisinen totesi puheenvuoronsa päätteeksi.