Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Suomen taloudellinen tilanne on todella huolestuttava. Olemme syöksykierteessä. Kukaan ei halua leikata ilkeyttään. Yksikään päättäjä ei halua aiheuttaa kansalaisille, lapsiperheille, työttömille tai työntekijöille tarpeetonta haittaa elämiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.

Suomen talouden tilanne on niin vakava, että kaikki toimet on tehtävä, jotta Suomi saadaan pelastettua.

– Risteilyalus nimeltään Suomi Oy ab seilaa velkarahalla, Sara Seppänen muistuttaa.

Marinin hallitus tuhlasi rahat

Marinin hallitus luopui korona-aikana valtiontalouden kehyksistä. Toisin kuin Ruotsissa, jossa tehtiin päätös saman tien alemmasta kehyksestä, oli Suomessa valtiontalouden piikki auki.

– Mitään toimia ei tehty, jotta kustannuksia hillittäisiin. Siksi olemme tässä jamassa. Talous on kuralla ja vienti ei vedä. Tähän päälle keskusta halusi sotemallin, joka ei toimi. Tehtiin hallintohimmeli, joka vei palveluiden kehittämistä täysin väärään suuntaan, Seppänen sanoo.

– Rinteen-Marinin hallitusneuvottelut 2019 aloitettiin teemalla rahaa on, ja päätettiin Suomen ennätysmäiseen velkaan.

Lakot vievät työpaikkoja

Seppänen huomauttaa, että nykyhallitus sai vaikean paketin syliinsä. Hallitusneuvotteluissa valtiovarainministeriön karut luvut olivat neuvottelijoiden sylissä.

– Kaikki hallituksen toimet tähtäävät siihen, että Suomi olisi kilpailukyvyltään samassa linjassa muiden pohjoismaiden kanssa. Poliittisten lakkojen haitalliset vaikutukset kohdistuvat työnantajiin. Lakot vievät työpaikkoja ja ajavat Suomen syvään lamaan.

– Lakko-oikeuden rajoittamisella ja työelämän uudistuksilla pyritään ensisijaisesti tuomaan varmuutta työnantajille, heidän sopimuskumppaneilleen sekä potentiaalisille investoijille ja myös yleisesti yhteiskunnassa, Seppänen sanoo ja painottaa, että rajoituksella haetaan nimenomaan vakautta ja lisää työpaikkoja.

Poliittiset työtaistelut kuriin

Poliittinen työtaistelu aiheuttaa kustannuksia työnantajille ja kolmansille osapuolille, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työtaistelun syyhyn. Protestoidaan hallituksen politiikkaa, mutta laskun maksavat muut tahot.

– Eurooppalaisessa lainsäädännössä poliittisiin työtaisteluihin suhtaudutaan yleisesti kielteisemmin kuin Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on pääsääntöisesti pidetty hyväksyttävinä vain kestoltaan lyhyitä poliittisia lakkoja, Seppänen muistuttaa.

Kustannukset lankeavat veronmaksajille

Seppänen mielestä kilpailukyvyn tasapuolisten edellytysten varmistamiseksi on perusteltua, että poliittisia työtaisteluita koskevat edellytykset vastaavat keskeisiä kilpailijamaita.

– Kuka maksaa poliittisten lakkojen vaikutukset? Se on suomalainen veronmaksaja. Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista. Työntekijöistä ja palkansaajista huolehtiminen on sitä, että Suomeen saadaan lisää työtä ja yhä useampi osallistuu etuuksien kustannusten maksamiseen.