

PS ARKISTO
Eurovaaliehdokas Sara Seppänen: ”EU:n palattava perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä”
Europarlamenttiin pyrkivä perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen haluaa EU:n luopuvan kaikesta näpertelystä ja ujuttautumisesta kansallisvaltioiden lainsäädäntöön. Suomella ei ole varaa yhteenkään sellaiseen meppiin, joka ei puolusta Suomen ja suomalaisten etua.
Pitkään kotimaan politiikassa sen kaikilla tasoilla vaikuttanut Sara Seppänen on erityisesti kansanedustajan ominaisuudessa ja valiokuntatyössään nähnyt EU:n vaikutukset suomalaisten tavallisten ihmisten elämään ja sen problematiikan, joka Suomella EU-lainsäädännön kanssa on.
– Haluan olla vaikuttamassa siihen, että EU palaa perustehtäviinsä vahvistamaan Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä ja jättää pois kaiken näpertelyn ja astumisen kansallisen lainsäädännön tontille, Seppänen sanoo.
Suunnan on muututtava viimeistään nyt
Euroopan unioni on läntinen arvoyhteisö, jolla on tärkeä rooli jo historiansakin vuoksi. Europarlamentin on kuitenkin viimeistään nyt muutettava suuntaa ja otettava voimakkaampi arvoyhteisön rooli esimerkiksi Ukrainan tukemisessa. Kaikki epäröinti ja viivyttely on lopetettava ja osoitettava, että EU:lla on vahva yhteinen tahtotila puolustaa länsimaista oikeusvaltiota ja demokratiaa.
– Suomi on osa Eurooppaa ja läntistä arvoyhteisöä. Meidän on pyrittävä tehokkaammin ja voimakkaammin löytämään EU:n sisällä samanmieliset kumppanit, jotka eivät kannata liittovaltiokehitystä vaan terveempää EU:ta, joka keskittyy yhteistyöhön Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta, Seppänen pohtii.
Suomi arktisena maana on tulevalla europarlamenttikaudella aivan keskiössä, koska arktisten maiden rooli tulee geopoliittisesta tilanteesta johtuen kasvamaan. Suomella on myös hyvin paljon luonnonvaroja, kuten metsiä ja kriittisiä mineraaleja.
– Olemme erittäin tärkeässä roolissa myös puolustamassa sitä tervettä EU-linjaa, että emme toivo liittovaltiokehitystä tai yhteisvelkaa.
Kansalliset erityispiirteet tunnustettava
Euroopan parlamentin jäsenenä Seppänen puolustaisi ennen kaikkea suomalaisia ja itsenäistä Suomea. EU:n on tunnustettava ja otettava päätöksenteossaan huomioon eri jäsenvaltioiden kansalliset erityispiirteet, eikä se voi pakottaa jäsenmaitaan lainsäädäntöön, joka ei niille sovi. Esimerkkinä Seppänen mainitsee älyttömän juomavesidirektiivin, joka on Suomen olosuhteissa kallis ja haitallinen.
– Tällä hetkellä EU ujuttautuu kansallisen sivistys- sekä koulutuspolitiikan tontille ja pyrkii sosiaalipolitiikkaan. Metsien monitorointiasetus on hyvä esimerkki siitä, miten EU yrittää vaikuttaa metsäpolitiikkaan. Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa yhteenkään meppiin, joka ei puolusta Suomea, Seppänen toteaa.
Yhteinen etu vain turvallisuuspolitiikassa
Seppäsen mielestä on naiivia kuvitella, että EU:lla olisi jokin yhteinen etu muissa kuin turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Suomen on otettava viime vuosia voimakkaampi rooli omien etujensa ajamisessa EU:n sisällä, ja EU:n on otettava hieman taka-askelia laajentumiskehityksessään.
– EU on perustettu aikanaan rauhan ja Euroopan yhtenäisyyden edistämiseksi. Nyt se näpertelee pullonkorkkien kanssa eikä ota huomioon EU-maiden erilaisia olosuhteita. Suomessa arktisena pitkien välimatkojen maana kuluu paljon energiaa talojen lämmittämiseen ja liikenteeseen. EU:n pitäisi vähentää reilusti lainsäädäntöä ja keskittyä kansainvälisiin sopimuksiin ja isoihin kysymyksiin, Seppänen kertoo.
Maahanmuutto on Euroopan kohtalonkysymys
Ruoantuottajat tarvitsevat EU:lta tulevat tuet, mutta siinäkin tuki tulisi kohdentaa suoraan varsinaiseen ruoantuotantoon, ei näennäisviljelyyn eikä hiilensidontaan. Maahanmuuttopakti on täysin riittämätön siirtolaisongelman ratkaisemiseksi. Seppäsen mielestä EU:ssa tulisi ottaa käyttöön niin sanottu Ruanda-malli, jossa turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkopuolisissa turvallisissa maissa ja unionin alueelle pääsisivät vain todelliset avuntarvitsijat.
– Koko maahanmuuttokysymys on oikeastaan Euroopan kohtalonkysymys – eurooppalaisen kulttuurin, arvojen ja elämäntavan kohtalonkysymys. On totta, että väestö vanhenee, mutta meillä on käynnissä myös hyvin voimakas tekoälyn kehitys, työ muuttaa muotoaan ja suorittavan työn muodot ehkä korvautuvat tekoälyn avustuksella. Ehkä meillä on myös liioiteltu työvoiman tarvetta. Tarvitsemme aitoa osaamista ja innovaatioita, emme laitonta maahanmuuttoa emmekä halpatyövoimamaahanmuuttoa, Seppänen pohtii.
Halu puolustaa Suomea ja suomalaisia
Seppäsellä on aina ollut hyvin vahva oikeudenmukaisuuden taju, ja hänelle on tärkeää pyrkiä korjaamaan vääryydet yhteiskunnassa. Hän on rakastanut Suomea ja suomalaisia pienestä tytöstä saakka, ja hänellä on aina ollut halu päästä vaikuttamaan asioihin suomalaisten puolesta.
– Myöskään opettajaidentiteetti ei ole minusta hävinnyt, vaikka kansanedustajan tehtävä onkin tullut opettajuuden tilalle. Opettajuus on ollut minulle kutsumusammatti, ja kansanedustajuudessa on jotain samaa. Tähän tehtävään päätyy ihmisiä, joilla on syvä halu vaikuttaa, huoli jostain asiasta tai pyrkimys oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, Seppänen sanoo.
Lapin luonto antaa voimaa
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan valittu 41-vuotias Sara Seppänen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Aikaisemman työuransa hän on tehnyt luokanopettajana. Ennen viime eduskuntavaaleja Seppänen oli opintovapaalla kirjoittamassa väitöskirjaansa. Hän on naimisissa ja hänellä on aikuinen tytär ja 15-vuotias poika.
– Lapin luonnosta saan valtavasti voimaa. Luontoa pitää kunnioittaa, mutta myös ihmisellä pitää olla paikka elää vuorovaikutussuhteessa luonnon kanssa. Ihmiset tarvitsevat esimerkiksi kaivosteollisuuden tuottamat mineraalit, mutta samaan aikaan on pidettävä huolta ympäristöstä ja säilytettävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä, Seppänen kertoo.
– Erityisesti Lapin erämaat ovat minulle hyvin tärkeitä. Sikäli kuin vapaa-aikaa jää, niin menen metsään tai nuotiolle.
Artikkeli on julkaistu Suomen Uutisissa 8.5.2024. Julkaisemme artikkelin uudestaan osana perussuomalaisten eurovaaliehdokkaiden esittelykierrosta.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sivistys- ja koulutuspolitiikka siirtolaisongelma Sara Seppänen metsäpolitiikka kansallisvaltiot liittovaltiokehitys päätöksenteko Turvallisuus Eurovaalit maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Seppänen: Lakkoilu ei ole pienituloisista ja työntekijöistä huolehtimista

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Kipinät iskivät vaalitentissä – Sebastian Tynkkynen: Vasemmisto yrittää työntää perussuomalaiset laitaoikeiston piiriin

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Eurovaaliehdokas Mauri Peltokangas: ”Suomalaiset osaavat itse päättää, miten hoidamme metsiämme, maataloutta ja teollisuutta”

Eurovaaliehdokas Lauri Laitinen Ruanda-mallista: “Kohdemaan pohtimista tärkeämpää on se, miten voidaan valvoa Eurooppaan pyrkiviä”
Viikon suosituimmat

Kuntaliiton toimitusjohtaja myöntää: Maahanmuutosta jättilasku Espoon veronmaksajille
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.

Kohuprofessori Jason Arday löydettiin kuolleena
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

Euroopan ”tiukat tädit” yhdistivät voimansa maahanmuuton torjuntaan – Suomen SDP kulkee eri suuntaan
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.

Cambridgen yliopisto tiesi Jason Ardayn ongelmallisuudesta jo vuosia sitten – nyt omat professorit vaativat yliopistolta vastauksia
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.

Vihreiden kansanedustaja vaati avoimuutta politiikan rahoitukseen – puolison yhtiön 290 000 euron sopimus jäi kaikkien rekisterien ulkopuolelle
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.

Poliittinen korrektius tappaa – professorin menestyskirja vaatii länsimaita ryhdistäytymään
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.

Woket taas vauhdissa: Suomen Akatemian brittiesikuva myöntää miljoonarahoituksen homopornon tutkimiseen, vetää rahat pois avaruusteknologialta
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.

SDP lupaa veronkiristyksiä ja aikoo palauttaa rahat järjestörälssille
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

Talouskasvu käynnissä – sosiaalidemokraattinen säätiö alkoi epäillä ennustajia
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.

Seppänen tyrmää vaatimukset sharia-laista länsimaissa: ”Suomessa laki on kaikille sama”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää










