

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hoitoalan duunari toivoo “jotain rajaa” ay-liikkeen lakkoaallolle
Muistihoitajana työskentelevä Marjo Mitronen ihmettelee ay-liikkeen masinoimia poliittisia lakkoja, koska niiden kohteena ovat hallituksen päätökset, eivät työnantajat.
– Kaikilla on lakko-oikeus, mutta jotain rajaa pitää olla. Kun isot ay-pomot lakkoilevat, niin duunarit ja yritykset kärsivät. Taustalla voi olla oppositiopolitiikkaa, kun hyökätään hallituksen uudistuksia vastaan, Marjo Mitronen tuumii.
Hän on Multian Perussuomalaisten puheenjohtaja sekä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin hallituksen jäsen. Mitronen epäilee poliittisten lakkojen kannattavuutta.
– Lakoilla ei saada tuloksia aikaan loppupelissä. Sähkön- ja lämmöntuotantoon kohdistuvat lakot ovat suorastaan edesvastuuttomia, koska ne järjestetään kovien pakkasten keskellä. Pitäisi saada neuvoteltua asioista, ja ay-liikkeen tulisi tuoda omia esityksiä tarjolle, Mitronen katsoo.
Lakot hankaloittavat arkea
Ammattiyhdistysliikkeen poliittiset lakot ovat hankaloittaneet tänä vuonna monen suomalaisen arkea.
Useat lapsiperheet ovat joutuneet miettimään, miten arkipäivä saadaan järjestymään, kun bussit eivät ole kulkeneet ja monet päiväkodit ovat pitäneet ovensa suljettuina.
Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lakko sulki helmikuun puolivälissä valtaosan päiväkodeista Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Vaasassa, Mustasaaressa, Rovaniemellä, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa, Turussa ja Porissa.
Jyväskylässä lastaan päiväkodista hakemassa ollut Tiina Hänninen arvioi muutama päivä ennen poliittisen lakon alkamista, miten se häiritsee arkielämää.
– Perheessämme lakko aiheuttaa lisäjärjestelyjä. Onneksi mieheni pystyy tekemään kotona etätöitä ja hoitamaan lapsia. Itse en voi olla opettajan työstä poissa, Hänninen kertoo.
Myös Multialla asuva lähihoitaja, perussuomalaisten varavaltuutettu Sirpa Niemelä-Tomperi miettii lakon haittavaikutuksia.
– Tyttärelläni on päiväkoti-ikäinen lapsi, ja lakon takia paikallisbussit eivät kulkeneet Jyväskylässä. Heidän oli jäätävä kotiin, kun ei ole omaa autoa käytössä eikä mahdollisuutta olla etätöissä. Myös monille muille lakkoilu on aiheuttanut vaikeuksia päästä työpaikoille ja kouluihin, Niemelä-Tomperi harmittelee.
Iso lasku veronmaksajille
Ay-liike vastustaa lakkoilemalla pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailemia työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia.
Esimerkiksi ammattiliitto Pro on kuvaillut muutoksia työelämäheikennyksiksi ja väittänyt, ettei hallitus ole kuullut asiassa palkansaajien toiveita.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa puolestaan hallituksen kiirehtivän työmarkkinauudistuksia ja toivoo ay-liikkeen lopettavan poliittiset lakot.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan lakot aiheuttavat suurta vahinkoa kansantaloudelle ja yrityksille.
Häkämies arvioi MTV:n haastattelussa, että helmikuun poliittiset lakot aiheuttavat lähes miljardin euron menetykset Suomen bruttokansantuotteeseen.
Multian kylälle rahtia tuonut postirekan kuljettaja Krista Kuusisto haluaa kiistakysymyksille sopuratkaisun.
– Lakoilla ei ole ollut vaikutuksia hallitukseen. Valtion taloustilanne on vaikea, sillä pitää säästää ja ottaa lisää velkaa. Meillä on lakko-oikeus, mutta kannattaa miettiä muita keinoja. Osapuolet voisivat hakea kompromissia, Kuusisto sanoo.
Hallitus joutui korjauslinjalle
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purralla on keskeinen rooli julkisen talouden tasapainottamisessa ja vahvistamisessa.
Nykyhallituksen uudistusten tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja saada velkaantuminen selvään laskuun.
Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituksen velkarallin aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi tarvitaan monenlaisia toimia ja leikkauksia, jotka koskevat kaikkia suomalaisia.
Multialla asuvan Mitrosen mielestä valtion ei ole järkeä ottaa velkaa, jotta edellisen hallituksen tavoin yritettäisiin miellyttää kaikkia.
– Edellinen vasemmistohallitus toimi niin ja otti paljon velkaa. Keskusta puolestaan halusi väen väkisin hyvinvointialueet. Sote-uudistus on ollut käytännössä täysi susi ja veronmaksajille kallis ratkaisu, Mitronen sanoo.
Hän luottaa siihen, että perusuomalaiset laittavat asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen niin eduskunnassa kuin hallituksessa.
– Mielestäni kotimaan perusasiat pitää saada ensin kuntoon, ja vasta sitten voidaan harkita, annetaanko rahaa muualle. Sodan jalkoihin jääneiden hätäapu on asia erikseen, Mitronen toteaa.
Mika Rinne
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lakkoilu valtiontalous asuminen ja liikkuminen veronmaksajat kustannukset hoitoala Riikka Purra Sanna Marin Petteri Orpo soteuudistus Ay-liike Vasemmisto Velkaantuminen Keskusta lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bergbom kehotti poliittisia lakkoilijoita palaamaan töihin: ”On painava syy pelastaa hyvinvointivaltio”

Emeritusprofessori Matti Virén arvostelee ay-liikkeen kiihkoilua: Lakkoilu on hullua puuhaa – ”Talous on kuralla ja kasvunäkymät nollassa”

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Pk-yritysbarometrissä mollisävyiset tunnelmat: Epävarmuus painaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, mutta elinkenoministerin mukaan viitteitä paremmasta näkyy jo

Hallitus jatkaa hallitusohjelman toteuttamista määrätietoisesti – ”Ay-liike ei ole esittänyt yhtäkään plusmerkkistä ratkaisua julkisen taloutemme ongelmiin”

Liitot lietsovat kaaosta – PS: Lopettaako ay-liike poliittiset lakot välikysymyksen myötä?

SAK:n puheenjohtajan julkaisu viestipalvelu X:ssä kuohuttaa – Bergbom: Pitääkö Eloranta todella perussuomalaisia äärioikeistolaisena puolueena?

Perussuomalaiset: Työelämäuudistukset välttämättömiä – opposition vaihtoehto edelleen epäselvä

Poliittiset lakot ovat aiheuttaneet yhteiskunnalle jo miljardivahingot – Junnila: Kumpi on jalompi tavoite, tulevat sukupolvet vai ay-eliitin edut?
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.