Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

työnseisaus

Eduskunnassa käytiin tiistaina lähetekeskustelu hallituksen lakko-oikeutta koskevasta esityksestä. Oppositio koetti grillata hallitusta, mutta argumentit jäivät heikoiksi. Perussuomalaiset kansanedustajat esittivät jälleen kerran teräviä kannanottoja.

Puolueen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen kertoi perustuslain turvaavan ammatillisen yhdistymisvapauden sellaisena kuin sen sisältö Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on. Piisisen mukaan tätä ilmentää myös perustuslain 22. pykälä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
&#8211; On totta, että työmarkkinajärjestöt ovat saaneet paljon hyvää aikaan suomalaisen työntekijän oikeuksiin ja asemaan, mutta toisin kuin täällä salissa aiemmin iltapäivällä on väitetty &#8211; että Suomessa olisi vähän lakkoja &#8211; kansainvälisten työtaistelutilastojen tietojen perusteella Suomessa lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä tuhatta työntekijää kohden on korkea, vuosina 2020—2022 jopa Euroopan korkein, kertoi Piisinen.
&#8211; Menetettyjä työpäiviä oli Suomessa Norjaan verrattuna kuusinkertaisesti, Tanskaan nähden yli 70-kertaisesti ja Ruotsiin nähden yli 360-kertaisesti. Vuonna 2022 lakkojen vuoksi menetettyjä työpäiviä kertyi Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 962 605 päivää. Lakko-oikeus säilyy ennallaan sellaisissa työtaisteluissa, joissa taistellaan omista työehtosopimuksista, kuten palkoista, työasioista ja tällaisista.
Poliittisia lakkoja ei kielletä kokonaan
Piisinen tähdensi, että toisin kuin oppositio väittää, hallitus ei ole kieltämässä poliittisia lakkoja kokonaan.
&#8211; Työehtosopimuslakiin ja työriitojen sovittelusta annettuun lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi tällä lainmuutoksella säännökset työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä työsuhteessa. Uudet säännökset koskisivat myötätuntotaisteluiden edellytyksiä, poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa sekä ilmoitusvelvollisuutta myötätuntotaisteluista ja poliittisista työtaisteluista.
&#8211; Esityksen mukaan poliittiset lakot rajoitetaan kestoltaan 24 tuntiin, muut työtaistelutoimenpiteet kahteen viikkoon. Tukilakot asetettaisiin suhteellisuusarvioinnin piiriin, ja ne saisivat kohdistua ainoastaan työriidan osapuoliin, ei työriidan ulkopuolisiin tahoihin. Työnseisaus tulisi toteuttaa siten, että siitä aiheutuva häiriö tuotannolle jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja vähäiseksi ennen ja jälkeen työnseisauksen.
Lain rikkomisesta koituu seurauksia
Työrauhan rikkomisesta työehtosopimuksen voimassaoloaikana ja työrauhan piiriin kuuluvan syyn vuoksi on säädetty jo nykyisinkin rangaistus. Piisinen kertoi, että hallituksen esityksen myötä rangaistusta muutettaisiin siten, että hyvityssakon alarajaksi esitetään 10 000 euroa ja ylärajaksi 150 000 euroa.
&#8211; Myös yksittäiselle työntekijälle esitetään 200 euron seuraamusmaksua, mikäli hän jatkaa lakkoilua saatuaan tiedon siitä, että työtuomioistuin on tuominnut lakon laittomaksi. On selvää, että lain rikkomisesta koituu seurauksia. Jos te ajatte ylinopeutta ja saatte sakon siitä, sekin on lain rikkomisesta johtuva seuraamus.
&#8211; Ammattiliitoille ja ammattiosastoille kohdistettavan hyvityssakon määrää voidaan pienentää erityisestä syystä tai jättää kokonaan tuomitsematta, koska ”määrättävät sakot eivät saa olla määrältään sellaisia, että ne todennäköisesti johtaisivat ammattiliiton hajoamiseen tai uhkaisivat ammattiliiton toimintaa”.
&#8211; Eli: ammattiliitot ja osastot saavat siis jatkossakin aiheuttaa määrättömän suuria taloudellisia vahinkoja yrityksille, mutta niille tuomittavat rangaistukset eivät saa horjuttaa liittojen ja yhdistysten olemassaoloa.
Kyse on kilpailukyvystä
Hallitus ei ole muuttamassa lakko-oikeutta huvikseen, sanoi Piisinen.
&#8211; Suomi ei kykene kilpailemaan investoinneista yritystuilla eikä kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla devalvoimalla valuuttaansa. Sen sijaan luomalla Suomeen työolosuhteet työrauhan säilymiselle lisäämme kotimaisten ja kansainvälisten suuryritysten halukkuutta investoida Suomeen. Näin tuemme myös hyvinvointiyhteiskuntamme säilymistä ja vahvistumista.
&#8211; Täältä opposition suunnalta sanotaan, että poliittisilla lakoilla ei ole suurta merkitystä työelämään eikä työnantajille. Siinä tapauksessahan se voidaan hyvin kirjata sinne sopimuksiin, että ne voidaan rajata tässä suhteessa, kuten niitä ollaan nyt tässä tekemässä, Piisinen totesi puheenvuoronsa päätteeksi.
&nbsp;

Piisinen tyrmäsi opposition: ”Lakkojen vuoksi menetettyjen työpäivien määrä Euroopan korkein”

Ay-liikkeen aivoitukset lakko-Suomessa ovat jääneet taloustieteilijä Matti Virénille epäselväksi. Leikkauksia vastustetaan, mutta niistä päättäminen ei kuulu ammattiliitoille. Julkisen sektorin Molokin kita on Suomessa itse asiassa jo kasvun este, eikä verotusta kiristämällä katkaista menojen kasvua.

&#8211; Vähän vaikeata ylipäätään on ymmärtää, mistä on kysymys, <a href="https://www.permanto.fi/embed/video/229401409/279972301">kommentoi</a> emeritusprofessori Matti Virén meneillään olevaa lakkoaaltoa IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa.
&#8211; Nämä Hakaniemen &#8211; jos käytän tällaista yleistermiä &#8211; aivoitukset ovat jääneet ainakin minulle epäselviksi.
Hakaniemen hiljaisuus päättyi
Edellisen eli Sanna Marinin hallituksen aikana palkat laskivat kutakuinkin 10 prosenttia, mutta Hakaniemessä oltiin hipihiljaa. Nyt siis kaikki on toisin.
&#8211; Päällimmäisenä on kysymys siitä, että hallituksen leikkauksia vastustetaan. Mutta kaikella kohtuudella ne eivät kuulu ammattiliitoille.
Hallitus päättää julkisista menoista, ei mikään etujärjestö, Virén muistuttaa. Hän painottaa, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on puolustaa jäsentensä ostovoimaa sekä säällisiä työoloja.
Velkaantumisen tilannekuva hakusessa
Valtiolla on tällä hetkellä velkaa jotakuinkin 156 miljardia euroa ja miljardien takaukset vielä kaiken päälle. Velkaantumisen rinnalla valtion omaisuuttakin on myyty merkittävässä määrin.
&#8211; Jos valtiota olisi rahoitettu pelkästään velalla, summa olisi huomattavasti isompi.
&#8211; Mikä meidän kokonaistilanteemme loppujen lopuksi on, itse asiassa sitä isoa numeroa ei koskaan edes väläytetä käytävässä keskustelussa.
Menojen kasvu jatkuu
Leikkauksista puhutaan, mutta julkisten menojen kasvu jatkuu kaiken aikaa. Virenin mielestä Suomessa ei ole syytä puhua leikkauksista, toisin on vaikkapa Argentiinassa.
&#8211; Suomessa ei tapahdu julkisten menojen tasolla yhtään mitään.
Niinpä professorin on vaikeata löytää perusteita lakkoilulle. Toisin olisi, jos julkisia palveluita oikeasti romutettaisiin tai työsopimusjärjestelmää muutettaisiin totaalisesti.
&#8211; Ei meillä tapahdu mitään erikoista kansainvälisen perspektiivin näkökulmasta.
Julkinen sektori liian suuri
Suomen kasvun esteenä on Virénin mukaan julkisen sektorin koko, se on liian suuri rasitus tälle väkimäärälle ja kansantaloudelle.
Julkiset menot ovat 60 prosentin luokkaa kokonaistuotannon arvosta ja se on liikaa. Meillä on selässämme ”liian suuri reppu”.
&#8211; Kun julkinen sektori kasvaa, se kasvaa joka paikassa.
&#8211; Kaikki saavat ja kaikille jaetaan. Tätä on jatkunut nyt 50 vuotta. Seinä alkaa tulla vastaan.
Valtio ei ole taloyhtiö
Valtion menot eivät ole &#8221;annettuja”, Virén muistuttaa. Valtio ei ole asunto-osakeyhtiö, jossa talouden liikkumavara on melko vähäinen. Jos kustannukset nousevat, nostetaan vastikkeita.
&#8211; Poliitikot tuntuvat kuvittelevan, että valtio on taloyhtiö. Siellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kiristää verotusta.
&#8211; En tiedä yhtään ainoata maata maailmassa, joka on ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä.

Emeritusprofessori Matti Virén: ”En tiedä yhtään maata maailmassa, joka olisi ratkaissut talousongelmansa verotusta kiristämällä”

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne on lähes kokonaan peruttu tänään torstaina ja huomenna perjantaina Rautatiealan Unionin mielenilmauksen vuoksi. Molempina päivinä järjestetään ylioppilaskirjoituksia. Perussuomalaisten valtuustoryhmä ihmettelee, miksi hallitus ei pyrkinyt siirtämään mielenilmausta ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen aikaan.

Tänään torstaina järjestetään vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, huomenna perjantaina äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon koe. Monet työntekijät voivat jäädä etätöihin ja muut toisen asteen opiskelijat etäkouluun, mutta vastaavaa mahdollisuutta ei ylioppilaskirjoituksiin osallistujilla ole.
&#8211; Abeja yritettiin suojella omaehtoisella karanteenilla, mutta nyt he joutuvat matkustamaan ylioppilaskokeisiin täpötäysissä busseissa, perussuomalaisten helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen huomauttaa.
Turvaväleistä ei busseissa ole tietoakaan
VR:n internet-sivujen mukaan lähijunissa kulkee päivittäin yli 200 000 matkustajaa. Vaikka päivittäiset matkustajamäärät ovatkin koronaepidemian takia pienentyneet, nyt ne, joilla ei joukkoliikenteessä matkustamiselle vaihtoehtoa ole, joutuvat pakkautumaan busseihin.
&#8211; Matkustin itse tänä aamuna jokerilinjan 560-bussilla, joka oli lähes täynnä. Turvaväleistä bussissa ei ollut tietoakaan, eivätkä läheskään kaikki matkustajat käyttäneet kasvomaskia. Kun tämän viikon jälkeen ylioppilaskirjoituksissa on vielä yhdeksän koepäivää, ei voi kuin ihmetellä, miksi hallitus ei reagoinut tilanteeseen ja pyrkinyt siirtämään mielenilmausta ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen aikaan, Hyttinen pohtii.
Joukkoliikenteen matkustajien turvallisuus retuperällä
HSL-liikenteessä maskipakon käyttöönottoa viivyteltiin kuukausikaupalla. Hyttisen mielestä on älytöntä, että hallitus sulkee ravintolat sekä harrastus- ja liikuntapaikat, mutta samaan aikaan joukkoliikenteen matkustajien turvallisuus on ollut täysin retuperällä.
&#8211; Kysyin edellisellä valtuuston kyselytunnilla 3.3. maskipakon käyttöönotosta joukkoliikenteessä, ja sain ympäripyöreän vastauksen siitä, että se ei olisi lain mukaan mahdollista. Reilua viikkoa myöhemmin, 13.3., maskipakko kuitenkin julistettiin käyttöön, mutta käytännössä sitä ei valvota. Laki ei tällä välin muuttunut, Hyttinen kertoo.
Miksi koulun alkamisaikoja ei porrasteta?
Hallituksen toimet koronatartuntojen leviämisen estämiseksi tuntuvat kovin epäloogisilta. Hallitukselle tuntuu olevan itseisarvo kyykyttää ravintola- ja liikunta-alan yrittäjiä ja sulkea heidän yrityksensä, vaikka ei olisi minkäänlaista näyttöä tartuntojen leviämisestä niiden kautta. Samaan aikaan peruskoulun lähiopetuksesta on tullut hallitukselle jonkinlainen pyhä asia, vaikka alle 16-vuotiaille ei ole rokotteita.
&#8211; Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että ohjeistuksia turvaväleistä ja vastaavasta osataan noudattaa. Samoissa perheissä on usein toisella asteella opiskelevia lapsia, ja joku perheenjäsenistä saattaa kuulua riskiryhmään. Hallituksen pitäisi katsoa tässä asiassa peiliin ja kysyä, kuinka tartuntojen leviämistä pystyttäisiin tehokkaimmin välttämään. Miksi esimerkiksi koulun alkamisaikoja ei porrasteta niin, etteivät koululaiset joudu matkustamaan ruuhkaisimmilla bussivuoroilla työmatkalaisten seassa? Hyttinen kysyy.
&nbsp;

Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä pitää lähijunien työnseisausta ja ylioppilaskirjoituksia erittäin huonona yhdistelmänä: ”Miksi hallitus ei siirtänyt mielenilmausta?”