Yhdysvalloissa useat nimekkäät professorit toteavat lausunnossaan, että Suomen syyttäjälaitos pakottaa kansalaiset valitsemaan uskonnollisen vakaumuksen ja vankeustuomion välillä.
Yhdysvallat kohdistaa pakotteita yleensä yksittäisiin ihmisiin. Pakotteita on toistuvasti kohdistettu sellaisiin vieraan vallan keskeisiin päättäjiin, joiden on katsottu loukanneen maansa kansalaisten ihmisoikeuksia tai uskonnon harjoittamisen vapautta.
Joukko nimekkäitä vaikuttajia vaatii avoimessa kirjeessään Yhdysvaltoja asettamaan pakotteita valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista vastaan. Vaatimukset liittyvät Toiviaisen Päivi Räsästä kohtaan nostamiin syytteisiin. Kirjeen nimekkäiden allekirjoittajien joukossa on muun muassa huippuyliopistojen, Yalen, Princetonin ja Havardin professoreja.
Kirje on osoitettu Yhdysvaltojen kansainvälisen uskonnollisen vapauden komitealle (US Commission on International Religious Freedom). Kirjeessä pyydetään komissiota muun muassa tekemään esitys asiassa toimivaltaiselle Yhdysvaltojen ministeri Janet Ellenille. Kyse on nimenomaisesti taloudellisten pakotteiden asettamisesta Raija Toiviaiselle ja jokaiselle joka päättää tukea Toiviaista hänen loukatessaan Päivi Räsäsen oikeuksia.
Kirjeessä Päivi Räsäsen syytteen syyksi todetaan hänen toteamuksensa siitä, että kristillisten pyhien kirjoitusten valossa homoseksin harjoittaminen on syntiä. Kirjeen mukaan tällaisesta asiasta nostettu syyte lähettää jokaiselle kansalaiselle, asemaan katsomatta, yksiselitteisen viestin, että perinteisen juutalaisen, kristityn, islamilaisen ja usean muun uskonnon opettaminen ei nauti syytesuojaa.
Kirjeessä todetaan Raija Toiviaisen rikkovan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklaa 18 sekä lisäksi useita muita keskeisten kansainvälisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvien sitoumusten keskeisiä kohtia.
Artiklassa 18. määrätään: ”Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.”
Kirjeen mukaan mikään kohtuullisuusperiaatteen mukainen käsitys tasapainosta vihapuheen ja uskonnon harjoittamisen vapauden välillä ei tue syyttäjä Raija Toiviaisen käsityksiä, vaan kyse on puhtaasti syyttäjän kansalaiseen kohdistamasta sortotoimenpiteestä ja ihmisoikeusloukkauksesta.
Islamin uskon käsitys homoseksuaalisuuden tuomittavuudesta on huomattavasti jyrkempi kuin kristinuskon vastaava. Helsingin Mellunmäessa imaamina toimiva Abbas Bahmanpour totesi Ylen Islam-illassa suorasanaisesti, että homoseksuaalisuus on kielletty, ja että siitä seuraa shariassa kuolemanrangaistus. Tämä Suomessa toimivan imaamin lausunto ei ole kiihottanut valtakunnansyyttäjäämme ryhtymään toimenpiteisiin.
Päivi Räsänen on todennut, että tietyn tyyppinen käytös on hänen vakaumuksensa ja hänen lukemiensa uskonnollisten tekstien ymmärtämisen perusteella syntiä. Mahdolliset rangaistustoimenpiteet Räsänen on jättänyt Jumalalle, jonka näyttäytymistä Suomessa tässä nimenomaisessa asiassa ei yleisesti pidetä erityisen todennäköisenä.
Tulee pitää mielessä, että syyte ei ole sama asia kuin tuomio. Myöskään professorien kirje ei ole sama kuin tuomio, mutta suhteellisen vakavasta viestistä on kyse. Tuskinpa tavanomainen lainrikkoja saisi tuollaisen tukijoukon ilmoittautumaan julkisesti syytetyn tueksi ja vaatimaan rankaisutoimenpiteiden kohdistamista syyttäjään. On syytä myös kysyä, edustaako professorien allekirjoittama kirje sellaista maalittamista, jonka kriminalisointia Suomessa ajaa muun muassa Valtakunnansyyttäjävirasto.
Käsitys, siitä mitä yhteinen länsimainen arvopohja ja ihmisoikeudet tarkoittavat, ei voi poiketa kovin radikaalisti eri maiden välillä. Muutoin puhe yhteisistä arvoista alkaa kuulostamaan teennäiseltä – jopa mauttomalta. Aika ajoin olisi syytä palauttaa mieliin, että koko länsimaisen ajattelun ja – oikeusjärjestelmän ydin perustuu nimenomaisesti juuri juutalais-kristillisiin käsityksiin ja arvoihin.
ILMARI TARKKONEN