

Puisto: Hallituksen taloussuunnitelma on vaarallisen hutera
Budjettikeskustelu käy eduskunnassa kuumimmillaan, kun käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma sekä hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi.
Pirkanmaalta perussuomalaisten kansanedustajaksi keväällä noussut Sakari Puisto on huolissaan hallitusohjelman talouslinjauksista.
– Syntyy vaikutelma, että ensin on linjattu, että rahaa jaetaan. Kertaluonteisia ja pysyviä menolisäyksiä perustellaan kasvutavoitteilla, jotka nykyisessä taloustilanteessa ja hallitusohjelmaa ajatellen ovat hypoteettisia, Puisto ihmettelee ja peräänkuuluttaa hallitukselta talousrealiteettien tarkempaa huomioimista budjettisuunnitelmia laadittaessa.
Hallitus lisää julkisia menoja
Hän pitää hallitusohjelman talouspohjaa huterana.
– Hallitus on päättänyt hallitusohjelmassa lisätä tuntuvasti julkisia menoja. Samalla julkisen talouden kestävyyden laskelmat perustuvat oletettuun talouden ja työllisyyden jatkuvaan kasvuun. Päätetyt menolisäykset on tehty keväällä vielä noususuhdanteessa ja itse asiassa mahdollisesti jopa suhdanteen huipulla.
Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, Puisto toteaa ennusmerkkien käyneen toteen ja kasvuennusteiden selvästi heikenneen tai ainakin tasoittuneen alhaisemmalle tasolle. Hän kertoo myös ministeriaitiosta kaikuvien puheiden käyneen selvästi varovaisemmiksi.
– Hallitus saattaa siis päätyä lisäämään julkisia menoja heikkenevässä talouskasvun tilanteessa. Silloin kuitenkin jo valmiiksi alijäämäisen julkisen talouden kestävyys voi revähtää, koska lisämenojen rahoituspohjana hallitusohjelmassa on oletettu olevan nimenomaan kohentunut talous- ja työllisyystilanne, Puisto arvioi.
Menot rahoitetaan velaksi
Hallitus päätti budjettiesityksessään 3 miljardin kertaluontoisista menoista ja pysyvien julkisen talouden menojen lisäämisestä 1,4 miljardilla. Menot rahoitetaan kasvavalla alijäämällä – siis velaksi.
Puisto nostaa esiin myös muita taloussuunnitelmaan sisältyviä riskejä.
– Jo suhteellisen pieni taantumariskien toteutuminen heittää talouslaskelmat pahasti allikkoon tarkastelujakson aikana. Jo prosentin – tai vajaan ‒ lasku BKT:ssa lisäisi julkista velkaa ja alijäämää merkittävästi vuoteen 2023 mennessä.
Tarvitaan vientiä ja elinvoimaisia kotimarkkinoita
Myös Suomen kotimarkkinoiden kehitys on pitkään laiminlyöty, Puisto huomauttaa.
– Tarvitsisimme selvästi elinvoimaisia kotimarkkinoita myös kasvualustaksi yrityksille ja sitä myöten työllisyydelle. Elinvoimainen talous edellyttää väistämättä sekä vetäviä vientimarkkinoita että kotimarkkinoita. Tätä kroonista epäkohtaa ei ole korjattu.
Myöskään kansainvälisen talouden tilanteen ja keskuspankkien poikkeuksellisen avokätisen rahapoliittisen elvytyksen riskejä ei tule unohtaa.
– Emme voi poissulkea finanssimarkkinoilta poikkeuksellisiakaan tapahtumia, jotka johtuvat rahapolitiikan laajamittaisista ja historiallisista vääristymistä.
Velkaantumisvauhti huimaa päätä
Kaiken kaikkiaan kyseessä on Puiston mukaan monessa mielessä heikosti perusteltu, leväperäinen taloussuunnitelma tuleville vuosille.
– Tämä kehitys näyttää valitettavasti olevan huonoa jatkoa sille, mitä Suomen talouspolitiikassa on tapahtunut jo pidempään. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen velkaantumisnopeus on ollut huimaa – velka on lähes tuplattu sitten finanssikriisin. Nyt julkista velkaa ja alijäämää lisätään noususuhdanteessa ja suhdannehuipullakin.
– Budjetti on räikeässä ristiriidassa ennen eduskuntavaaleja esitetyn valtiovarainministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, Puisto muistuttaa lopuksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kotimarkkinat menolisäykset Taantuma Yritykset Sakari Puisto Vienti velka perussuomalaiset hallitus työllisyys talousarvio budjetti
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koskenkylä: Hallituksen työllisyystoimet heikkoja, kommunikointi ristiriitaista – väittää leikkaavansa yritystukia, mutta lisää palkkatukea, joka on yritystukea

Tavio: Ilman kehitysapua valtionvelka olisi jopa kolmanneksen pienempi

Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”

Kansanedustajat Puisto ja Immonen: Vihervasemmistohallitukselta luvassa velkapolitiikkaa

Junnila heilutti 50 miljardin seteliä täysistunnossa – hallituksen linja: ”Rahat Afrikkaan, aarteet Aurajoelle”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää