Puisto: Hallituksen taloussuunnitelma on vaarallisen hutera

Budjettikeskustelu käy eduskunnassa kuumimmillaan, kun käsittelyssä on julkisen talouden suunnitelma sekä hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Pirkanmaalta perussuomalaisten kansanedustajaksi keväällä noussut Sakari Puisto on huolissaan hallitusohjelman talouslinjauksista.

– Syntyy vaikutelma, että ensin on linjattu, että rahaa jaetaan. Kertaluonteisia ja pysyviä menolisäyksiä perustellaan kasvutavoitteilla, jotka nykyisessä taloustilanteessa ja hallitusohjelmaa ajatellen ovat hypoteettisia, Puisto ihmettelee ja peräänkuuluttaa hallitukselta talousrealiteettien tarkempaa huomioimista budjettisuunnitelmia laadittaessa.

Hallitus lisää julkisia menoja

Hän pitää hallitusohjelman talouspohjaa huterana.

– Hallitus on päättänyt hallitusohjelmassa lisätä tuntuvasti julkisia menoja. Samalla julkisen talouden kestävyyden laskelmat perustuvat oletettuun talouden ja työllisyyden jatkuvaan kasvuun. Päätetyt menolisäykset on tehty keväällä vielä noususuhdanteessa ja itse asiassa mahdollisesti jopa suhdanteen huipulla.

Nyt, muutamaa kuukautta myöhemmin, Puisto toteaa ennusmerkkien käyneen toteen ja kasvuennusteiden selvästi heikenneen tai ainakin tasoittuneen alhaisemmalle tasolle. Hän kertoo myös ministeriaitiosta kaikuvien puheiden käyneen selvästi varovaisemmiksi.

– Hallitus saattaa siis päätyä lisäämään julkisia menoja heikkenevässä talouskasvun tilanteessa. Silloin kuitenkin jo valmiiksi alijäämäisen julkisen talouden kestävyys voi revähtää, koska lisämenojen rahoituspohjana hallitusohjelmassa on oletettu olevan nimenomaan kohentunut talous- ja työllisyystilanne, Puisto arvioi.

Menot rahoitetaan velaksi

Hallitus päätti budjettiesityksessään 3 miljardin kertaluontoisista menoista ja pysyvien julkisen talouden menojen lisäämisestä 1,4 miljardilla. Menot rahoitetaan kasvavalla alijäämällä – siis velaksi.

Puisto nostaa esiin myös muita taloussuunnitelmaan sisältyviä riskejä.

– Jo suhteellisen pieni taantumariskien toteutuminen heittää talouslaskelmat pahasti allikkoon tarkastelujakson aikana. Jo prosentin – tai vajaan ‒ lasku BKT:ssa lisäisi julkista velkaa ja alijäämää merkittävästi vuoteen 2023 mennessä.

Tarvitaan vientiä ja elinvoimaisia kotimarkkinoita

Myös Suomen kotimarkkinoiden kehitys on pitkään laiminlyöty, Puisto huomauttaa.

– Tarvitsisimme selvästi elinvoimaisia kotimarkkinoita myös kasvualustaksi yrityksille ja sitä myöten työllisyydelle. Elinvoimainen talous edellyttää väistämättä sekä vetäviä vientimarkkinoita että kotimarkkinoita. Tätä kroonista epäkohtaa ei ole korjattu.

Myöskään kansainvälisen talouden tilanteen ja keskuspankkien poikkeuksellisen avokätisen rahapoliittisen elvytyksen riskejä ei tule unohtaa.

– Emme voi poissulkea finanssimarkkinoilta poikkeuksellisiakaan tapahtumia, jotka johtuvat rahapolitiikan laajamittaisista ja historiallisista vääristymistä.

Velkaantumisvauhti huimaa päätä

Kaiken kaikkiaan kyseessä on Puiston mukaan monessa mielessä heikosti perusteltu, leväperäinen taloussuunnitelma tuleville vuosille.

– Tämä kehitys näyttää valitettavasti olevan huonoa jatkoa sille, mitä Suomen talouspolitiikassa on tapahtunut jo pidempään. Kuluneen reilun kymmenen vuoden aikana Suomen velkaantumisnopeus on ollut huimaa – velka on lähes tuplattu sitten finanssikriisin. Nyt julkista velkaa ja alijäämää lisätään noususuhdanteessa ja suhdannehuipullakin.

– Budjetti on räikeässä ristiriidassa ennen eduskuntavaaleja esitetyn valtiovarainministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, Puisto muistuttaa lopuksi.