

PS ARKISTO
Puisto: Suomalaiset voivat joutua euroalueen huonokuntoisen pankkisektorin maksumiehiksi
Jäsenvaltiot ovat syventämässä Euroopan pankkiunionia vahvistamalla pankkien kriisinratkaisuvalmiuksia. Osa tätä järjestelmää on yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon Suomi on lähdössä mukaan. Järjestelyssä on sijoittajavastuun madonreikä, joka voi käydä suomalaisille kalliiksi, ennustaa perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto.
Yhteistä kriisinratkaisurahastoa käytetään toimintansa jatkamiseen kykenemättömien pankkien kriisinratkaisuun. Rahastoa kartuttavat pankkialalta kerättävät vakausmaksut.
Rahaston tavoitetaso on vähintään yksi prosentti kaikkien pankkiunionin jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden luottolaitosten suojattujen talletusten määrästä. Tällä hetkellä tavoitetasoksi arvioidaan noin 60 miljardia euroa. Rahastoon on tähän mennessä kertynyt varoja yhteensä 33 miljardia euroa.
Nämä kansalliset rahasto-osuudet on ollut määrä sulauttaa vaiheittain yhteen vuoden 2023 loppuun mennessä. Mahdollisen pankkikriisin iskiessä pankit kantaisivat kustannusvastuuta yhdessä,
Suomalaiset maksumiehiksi
Nyt euroryhmä on kiirehtimässä järjestelmän käyttöönottoa, vaikka pankkien kunnossa on suuria eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 1,6 prosenttia.
‒ Suomalaiset voivat kriisinratkaisurahaston myötä joutua rahoittamaan huonokuntoisia Etelä- ja Keski-Euroopan pankkeja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto varoittaa.
Sijoittajavastuun madonreikä
Hallituksen esityksessä vedotaan moneen kertaan sijoittajavastuuseen. Kriisirahoitusmekanismiin kuuluu kaksi tukivälinettä: pääomitusväline ja maksuvalmiustukiväline.
Pääomitusvälineen käytössä aikaisempia osakeomistajia voidaan dillutoida ja velkojia alaskirjata, kun uutta pääomaa tuodaan sisään. Maksuvalmiusvälineellä puolestaan voidaan pitää pystyssä kriisipankkien likviditeettitilannetta, eli käytännössä kassaa.
– Huomionarvoista on se, että maksuvalmiustukivälineessä vastaavaa sijoittajavastuuta ei kuitenkaan edellytetä. Se voi olla pankeille käytännössä vierasta pääomaa.
‒ Veikkaanpa, että on vain ajan kysymys, milloin tätä sijoittajavastuun madonreikää käytetään hyväksi muualla olevien kriisipankkien pelastamiseen, Puisto epäilee.
Perussuomalaiset vastustavat
Perussuomalaiset äänestivät talousvaliokunnassa hallituksen esitystä vastaan ja jättivät siihen eriävän mielipiteen.
‒ Ehdotetut muutokset tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen rahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta, vastalauseessa todetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kriisirahoitus suomalaiset Talousvaliokunta Pankit Sakari Puisto Suomi Pankkiunioni perussuomalaiset talous Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Münchau FT:ssä: Seuraavassa talouskriisissä euroaluetta on uudistettava

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan

Saksalainen huippuekonomisti: Euron alkava kolmas vuosikymmen saattaa ratkaista sen kohtalon

Immonen ja Huhtasaari: Suomen perusteltua erota eurosta – ”EU:n arvot ovat vitsi”

Puisto: Hallituksen taloussuunnitelma on vaarallisen hutera

Talousennusteissa huima haitari kitukasvusta kaaokseen

Yhteisvastuu alkaa vuodenvaihteessa: Suomalaispankit saattavat joutua maksamaan italialaisten pankkien miljarditappioita.
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.