Valtiovarainministeri Riikka Purra ja Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto EVA:n juhlagaalassa. / SU
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 50-vuotisjuhlagaalassa 4.9. puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vakaasti siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.
EVAn juhlagaalassa puhunut Riikka Purra muistutti, että vielä 1970-luvulla Suomessa käytiin vakavaa keskustelua siitä, onko sosialistinen suunnitelmatalous vai markkinatalous parempi talousjärjestelmä.
– EVAlla oli erittäin tärkeä rooli vapaan markkinatalouden asian puolustajana Suomessa kylmän sodan vuosina, jolloin talousjärjestelmämme sosialisoinnille oli iso kannatus yhteiskuntamme joka portaalla.
– Sittemmin EVA on perustellusti herättänyt keskustelua kansantaloutemme uudistamistarpeista ja kartoittanut ansiokkaasti suomalaisten näkemyksiä mm. arvo- ja asennekyselytutkimuksissaan, Purra kertoi.
Suomen kansantalouden velkatilanne on kroonistunut finanssikriisin jälkeisinä vuosina, ja kilpailukykymme on päässyt heikentymään. Suomi elää velaksi eikä kykene enää kattamaan sitä palvelulupausta, joka vielä Nokia-aikaan oli mahdollista. Korjausliike on kuitenkin vaikea, kivulias ja hidas.
– Nykyinen hallitus on reformihallitus, joka on tehnyt EU-maidenkin mittapuilla erittäin suuret julkisen talouden sopeutuspäätökset ja puskee läpi mittavia rakenneuudistuksia, joiden toteuttamiseen pohjoismaisissa naapureissamme käytettiin useampi vaalikausi.
– Vakaa uskoni on siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.
– Suomella ei ole kuitenkaan varaa enää yhteenkään tuhlailun ja tekemättömyyden vaalikauteen. Kurinalaisella talous- ja finanssipolitiikalla ja erityisesti rohkealla uudistuspolitiikalla on jatkettava vielä tulevinakin vaalikausina, Purra totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Nyt kun maassa on hallitus, joka merkittävästi rajoittaa Suomelle haitallista maahanmuuttoa, ovat puhuvat päät keksineet, että tämä estää huippuosaajien saapumista. Väite on tietenkin täyttä puppua, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.
