LEHTIKUVA
Hallitus esittää vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa merkittäviä panostuksia Suomen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, rakentamisen elvyttämiseen sekä liikenne- ja väyläinfrastruktuuriin. Samalla edistetään maahanmuuttopolitiikan uudistuksia ja vahvistetaan viranomaisten toimintakykyä. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittelee keskeisiä toimia.
Kiristynyt turvallisuustilanne näkyy lisäpanostuksina droonien torjuntaan ja valvontaan. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille 6,2 miljoonaa euroa droonitorjuntakyvyn vahvistamiseen.
Lisäksi Rajavartiolaitokselle osoitetaan resursseja miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon liittyvän UXV30-hankkeen käynnistämiseksi.
Hallitus jatkaa puolustuskyvyn vahvistamista muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen.
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään yli miljardin euron lisäystä ajoittuen vuosille 2026–2032. Lisäksi kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa avustuksena.
Myös Ukrainan tukemiseen suunnataan lisärahoitusta sekä uusia hankintavaltuuksia kotimaiselta teollisuudelta tehtäville puolustusmateriaalihankinnoille.
Hallitus etenee kansalaisuuslain uudistuksessa ottamalla käyttöön uuden kansalaisuuskokeen. Tavoitteena on vahvistaa kansalaisuuden merkitystä ja varmistaa hakijoiden sitoutuminen suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöihin. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisärahoitusta kokeen valmisteluun ja käyttöönottoon.
– Suomen kansalaisuus pitää ansaita osoittamalla, että sitoutuu suomalaisiin arvoihin ja yhteiskuntamme yhteisiin pelisääntöihin, valtiovarainministeri Purra korostaa.
Hallitus jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristämistä myös maastapoistamisten osalta. Maastapoistamis- ja noutokuljetuskustannuksiin ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisäystä.
– Maastapoistamiset ovat kasvaneet, hyvä niin, sillä lainsäädäntömme on tältäkin osin kiristynyt, Purra painottaa.
Hallitus esittää uusia toimia energian huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Huoltovarmuuskeskukselle ehdotetaan 10 miljoonan euron määrärahaa energiaturpeen varmuusvarastointiin.
Lisäksi ensi vuoden talousarvioon valmistellaan 8 miljoonan euron talvienergiatukikokonaisuus, josta 4 miljoonaa euroa menee turpeen varmuusvarastointiin ja tuotantovarauksiin ja toiset 4 miljoonaa euroa voimalaitosten käyttöiän jatkamiseen mm. CHP-voimaloiden osalta. Näin turve säilyttää asemansa Suomen energiapaletissa.
Rakennusalan vaikean suhdannetilanteen helpottamiseksi hallitus päätti 110 miljoonan euron rakennuspaketista korjausrakentamisen elvyttämiseen. Osana pakettia lisätalousarviossa varataan 25 miljoonaa euroa energiatehokkuutta parantavien remonttien tukemiseen.
Tavoitteena on saada taloyhtiöiden korjaushankkeita liikkeelle, lisätä työllisyyttä ja vauhdittaa rakentamisen elpymistä koko maassa.
Hallitus panostaa myös liikenne- ja väyläinfrastruktuuriin osana vastuullista suhdannepolitiikkaa. Lisätalousarvio sisältää uusia väylähankkeita sekä lisärahoitusta jo käynnissä oleviin liikennehankkeisiin.
Investointien tavoitteena on parantaa liikenneverkkojen toimivuutta, tukea alueellista kehitystä sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
Suomen riistakeskukselle osoitetaan lisäresursseja valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupien käsittelyyn sekä tarvittaviin tietojärjestelmämuutoksiin.
Muutokset liittyvät siihen, että valkoposkihanhet ja merimetsot siirtyvät syksyllä 2026 metsästettäviksi riistalajeiksi. Tavoitteena on tehostaa lajien kannanhoitoa ja vastata kasvaneisiin paikallisiin haittoihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra peräänkuuluttaa tasapainoista talouskasvua ja korostaa että asennemuutostakin tarvitaan tässä ajassa. Purra painottaa, että Suomi ei voi jatkaa nollakasvun tiellä eikä museoida maataan äärimmäisen ympäristömoralismin takia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kohtasivat politiikan toimittajien järjestämässä talousdebatissa. Lindtman odotetusti moitti hallituksen talouspolitiikkaa. Purra kuitenkin huomautti Lindtmanille talouskasvun merkeistä ja siitä, että välttämättömät sopeutukset hyödyttävät myös palkansaajaa, ja kokonaisuus vahvistaa työllisyyttä.
Perussuomalaiset on jo pidempään puhunut käänteestä Suomen taloudessa, mutta valtamedia on tähän saakka lähinnä ohittanut asian sähkeillä ja pikku-uutisilla. Tilastokeskuksen tänään vahvistaman uutisen jälkeen Taloussanomat ja Ylekin joutuivat tunnustamaan, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Taloussanomien mukaan kasvu Suomessa on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin muualla Euroopassa.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on juuri saanut valmiiksi mietintönsä elintarvikemarkkinalaista. Hallitusohjelmakirjaus alkutuottajan aseman parantamisesta ja koko elintarvikeketjun tasapainon kehittymisestä parempaan suuntaan on ollut perussuomalaisille erittäin tärkeä.
Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Suomen taloudessa näkyvän pitkästä aikaa aidosti myönteisiä merkkejä vuosien heikon kehityksen jälkeen. Hallituksen vastuullinen talouspolitiikka alkaa hänen mukaansa näkyä sekä teollisuudessa että suomalaisten arjessa.
KOLUMNI | Talous on kääntynyt kasvuun, ja se tulee sotkemaan hallituksen epäonnistumisen varaan laskeneen vasemmiston suunnitelmia monella tapaa, kertoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Viikonloppuna perussuomalaisten Kiihdytysajoissa puolueväelle puhunut puheenjohtaja Riikka Purra nosti puheessaan esiin viime aikojen hyviä talousuutisia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa oppositiota hallituksen talouspolitiikan jatkuvasta haukkumisesta. Opposition huuteluiden rinnalla samaan aikaan kansainväliset talousasiantuntijat, kuten IMF, pitävät Suomen nykyistä sopeutuslinjaa pääosin oikeansuuntaisena.
Elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee teollisuudessa merkkejä talouden käänteestä. Telakka- ja puolustusteollisuus tukevat kasvua ja työllisyyttä. Myös yritysrahoituksen saatavuus on helpottumassa.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari vaatii tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään muutoksia lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten karkottaminen olisi jatkossa mahdollista. Alaikäisen tekijän tapauksessa Huhtasaari edellyttää, että karkotus koskisi myös hänen perhettään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
