LEHTIKUVA
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi talouden arviointineuvoston tänään julkistettua raporttia Economicumissa järjestetyssä seminaarissa. Purra painottaa voimakkaasti yhteiskunnan uudistamisen tarvetta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra vertaa Suomen tilannetta vuoden 2011 Kreikkaan, joka ei kyennyt uudistumaan itse vaan ajautui umpikujaan. Kataisen hallituksesta heristeltiin sormea, vaikka Suomen olisi itse pitänyt viimeistään tuolloin aloittaa sopeutusohjelma.
Purran mukaan suomalainen yhteiskunta on nyt tienhaarassa. Niukkojen resurssien maailmassa on priorisoitava asioita.
– Maailmassa, jossa puolustusmenoja on kasvatettava miljardiluokassa ja sote- ja korkomenot nousevat joka tapauksessa, kaikesta toissijaisesta täytyy pystyä karsimaan.
– Kaikkeen ei ole varaa. Tästä tulee suuri kansakuntamme kysymys 2030-luvulla. Suomalainen sosiaalivaltiomalli ei nähdäkseni voi jatkaa samalla linjalla kuin se on ollut viimeiset 50 vuotta. Hyvinvointivaltion malli luotiin homogeeniseen yhtenäiskulttuuriin, jossa eli vielä voimakkaana sotienjälkeinen jälleenrakentamisen talkoohenki. Sitä yhtenäiskulttuuria ei enää ole, siksi yhteiskuntapolitiikankin täytyy muuttua.
Suomen täytyy jatkaa päättäväisen fiskaalisen sopeuttamisen tiellä, lisää rakenneuudistuksia on samoin tehtävä, Purra sanoo.
– EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt ja uusi kansallinen velkajarru velvoittavat meitä entistä enemmän rytminvaihtoon. Jokaiselle vuodelle tulee uusia käyttömenojen leikkauksia lisää miljardiluokassa, siis joka vuosi. Näin tulee jatkaa, kunnes velkasuhde saadaan selvään laskuun.
Purra kommentoi puheessaan arviointineuvoston raporttia:
– Hallituksen tekemien sopeutusten mittaluokka on merkittävä, ja velkasuhteen osalta on selvää, että ilman hallituksen päätösperäisiä toimia tilanne olisi vielä paljon vaikeampi. Arviointineuvosto toteaa, että hallituksen päätösperäiset toimet vahvistavat julkista taloutta selvästi verrattuna tilanteeseen ilman niitä. Lisäksi neuvosto arvioi, että toimien alijäämää pienentävän vaikutuksen voi olettaa voimistuvan ajan myötä.
Paljon keskustelua herättänyttä ylimmän marginaaliveroasteen laskua arviointineuvosto kommentoi positiivisesti. Hallituksen toteuttama keskituloisten työn verotuksen lasku puolestaan ei saa neuvostolta vastaavaa arviota, mutta hallitus on pitänyt sitä välttämättömänä:
– Arviointineuvosto nostaa ylimpien marginaalien laskun erityisesti esille, kuten useimmat muutkin asiantuntijatahot ja tutkimuskirjallisuus. Suurituloisten rajaveroaste säilyy Suomessa korkeana myös veronalennusten jälkeen, mutta työn tarjontaan liittyvien käyttäytymismuutosten odotetaan olevan positiivisia. Vastaavaa arvoa arviointineuvosto ei anna keskituloisten merkittävälle työnverotuksen alentamiselle, mutta hallitus pitää tätä kaikin puolin välttämättömänä ja tarkoituksenmukaisena. Suomalaisen keskituloisen verotaakkaa pitää keventää, vaikka, kuten tiedämme, se on budjetissa hyvin kallista.
– Oma kantani on, että Suomessa ei ole juuri veronkorotusvaraa. Kokonaisveroasteemme on maailman korkeimpia, ja talouskasvu aneemista. Tällä kaudella Suomen kokonaisveroaste ei nouse vaan jopa laskee. Veropolitiikan näkökulmasta verotuksen rakenne muuttuu tällä vaalikaudella parempaan suuntaan, ja fiskaalisesti kokonaisuutena verotus hieman kevenee, Purra sanoo.
Purra muistuttaa hallituksen tehneen historiallisen suuria rakenneuudistuksia muun muassa työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan. Odotuksia pidempään jatkunut matalasuhdanne ja uudet heilautukset maailmalla ovat kuitenkin vaikeuttaneet työtä entisestään. IMF:n arvion mukaan Suomen suhdannetta rasittavat muun muassa geotaloudellinen tilanne ja kauppasotien pelko.
– Hallituksen talouspolitiikan linja on kuitenkin ollut oikea, vaikka olosuhteet ovat osoittautuneet ennakoitua hankalimmiksi. Vaikeita toimia ei voi siirtää, niitä on tehtävä. Myös arviointineuvosto toteaa muun muassa, että ei ole selvää, että hallitus olisi voinut ajoittaa finanssipolitiikan kiristämisen oleellisesti toteutunutta paremmin.
Hallitus on päättänyt ja pannut toimeen suoria sopeutustoimia – siis menoleikkauksia ja veronkiristyksiä–- noin kuuden miljardin edestä vuoden 2027 tasolla.
– Kesken on vielä joitakin satoja miljoonia. Noin 1 miljardi muodostuu lisäksi toimista, joiden julkista taloutta vahvistava vaikutus riippuu hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksistä. Niihin liittyy suuria epävarmuuksia. Viime syksynä päätetyistä noin miljardin toimista valtaosa tulee voimaan vuonna 2027, ja ne tullaan sisällyttämään tänä keväänä julkisen talouden suunnitelmaan ja vuoden 2027 budjettiin. Vain noin 100 miljoonaa näistä toimista edellyttää tarkempaa kohdentamista – tulossa on haittaveroja, yritystukileikkauksia ja valtion toimintamenosäästöjä.
– Lisäksi tänä keväänä teemme jonkin verran korvaavia ja täydentäviä säästöjä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet tavoitteestaan tai viivästyneet. Myös EU:n liiallisen alijäämän menettely saattaa vaatia omansa.
Purra kertoo työllisyys- ja rakennetoimien laskennallisen vaikutuksen olevan tällä hetkellä yli kaksi miljardia julkista taloutta vahvistava.
– Talouden suhdanne totta kai vaikuttaa toimien varsinaiseen toteutumiseen ja ajoittumiseen. Heikon talouskehityksen vuoksi valtaosa toimien julkista taloutta vahvistavista vaikutuksista toteutuu vasta vaalikauden jälkeen. Mutta eivät ne mihinkään katoa, vaikka eivät vielä näy. Tärkeät ja oleelliset uudistukset on tehty, hirvittävän poliittisen kritiikin keskellä, ja sillä hyvä. Koen surulliseksi valtiovarainministeriön virkavastuulla tehtyjen laskennallisten arviointien poliittisen irvimisen. Aivan vastaavalla tavalla uudistusten laskennallisia vaikutuksia on arvioitu edellisen ja muiden hallitusten kohdalla.
– Puoliväliriihessä päättämämme kasvutoimet, ne vähentävät verotuloja 2,2 miljardia vuoden 2027 tasolla, kun mitään toimenpiteiden suotuisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Vastaavasti tästä summasta uusilla menosäästöillä ja tuloja lisäävillä toimilla rahoitetaan n. 0,8 miljardia.
– Lisäksi merkittävimmät toimet 10 miljardin kokonaisuudesta, jotka eivät näy kansantalouden tilinpidon mukaisessa alijäämässä, mutta jotka vaikuttavat kuitenkin velan määrän kertymisen vähentämiseen, ovat miljardin euron kertaluonteinen siirto Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin, jonka arviointineuvosto muuten linjaa olevan ’periaatteessa järkevä toimenpide’, investointiohjelman rahoitukseen käytettävät tulot ja ARA-korkotukilainavaltuuksien pienentäminen.
Riikka Purran puhe on kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön sivuilta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra palaa Puheenaihe-podcastissa jälleen kerran maamme talousongelmien juurisyihin. Kasvu puuttuu ja valtion jatkuvasti paisuvat menot ylittävät kituliaat tulot. Hallitus korjaa ongelmia historiallisen hyvin mutta on mahdollista, että vasta seuraajat pääsevät nauttimaan hedelmistä.
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Uuden edustusauton käyttöönsä juuri saanut Tampereen pormestari Ilmari Nurminen teetti äskettäin itsestään uudet edustuskuvat, joiden hintalappu nousee selkeästi tavanomaista korkeammalle. Nuoren pormestarin rahankäyttö herättää keskustelua, kun samaan aikaan Tampere kärvistelee talousahdingossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kommentoi Facebookissa Ylen MOT-dokumenttia, joka paljastaa somalialaisten perheiden lähettävän lapsiaan ankariin kurinpitolaitoksiin Somaliaan. Eerola kysyy, miksi turvaa hakeneet vanhemmat altistavat jälkeläisensä samalle vaaralle, josta itse pakenivat.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee Tytti Tuppuraista siitä, että tämä hänen mukaansa yritti laajentaa demariryhmän kiusaamiskulttuurin koko eduskuntaa koskevaksi. Antikainen moittii myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmania tämän hiljaisuudesta ja katsoo, että tapaus paljastaa vakavia johtamisongelmia oppositiopuolueen sisällä.
Presidentti Trump on luonut lapsille uuden osakesäästötilin, johon valtio lahjoittaa tuhat dollaria pesämunaksi jokaiselle Trumpin toisen kauden aikana syntyneelle Yhdysvaltain kansalaiselle. Monet sijoittajat ja suuryritykset ovat lähteneet mukaan tukemaan Amerikan lasten tulevaisuutta. Myös rap-artisti Nicki Minaj aikoo lahjoittaa rahaa faniensa lasten Trump-tileille.
Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman myöntää viimein EU-paineen alla, että hallituksen pitää tehdä tarvittaessa lisää sopeutusta julkiseen talouteen. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa nyt SDP:ta ja oppositiota epäjohdonmukaisuudesta.
