Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantasen mukaan hallituksen viivyttely on kestämätön ratkaisu niiden vanhusten kannalta, jotka ovat parhaillaan hoitolaitoksissa ympäri Suomea. – Hoitajamitoituksen säätäminen on arvovalinta. Jos se koetaan tärkeäksi, siihen kyllä löytyy rahaa.
Hallitus on toteuttamassa vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen korottamisen vasta vuosien siirtymäajan päätteeksi.
Vanhuspalvelulakia on tarkoitus uudistaa siten, että hoitajien vähimmäismitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa nousee 0,7:ään. Nykyisin sovelletaan suositusta 0,5 hoitajasta yhtä hoidettavaa kohti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan esitys hoitajamitoituksesta valmistuu tänä vuonna ja tulee voimaan ensi vuonna. Siitä eteenpäin joka paikassa olisi oltava 0,5 hoitajaa vanhusta kohden ja siirtymäajan päätyttyä vähintään 0,7 hoitajaa. Siirtymäajasta tulee kuitenkin pitkä, arvioiden mukaan jopa 3-5 vuotta.
Perussuomalaisten kansanedustajan Mari Rantasen mukaan ratkaisu on kestämätön niiden vanhusten kannalta, jotka ovat parhaillaan hoitolaitoksissa ympäri Suomea.
– Vanhukset eivät odota. Heillä on nälkä, jano ja tarve huolenpitoon ja hoivaan jo tänään, Rantanen sanoo.
Rahaa Afrikkaan, mutta ei omille vanhuksille
Keväällä Kiuru totesi kansanedustajana ollessaan, että hoitajamitoitus voitaisiin saada lakiin vain yhdellä lisälauseella vanhuspalvelulakiin. Hoitajamitoituksen nostaminen sitovasti 0,7:ään maksaisi arviolta 250 miljoonaa euroa. Kuitenkin valtiovarainministeriön budjettiesityksessä rahaa on varattu tähän vain 5 miljoonaa, eli rahat eivät tule riittämään.
Rantasen mukaan esitys kertoo arvostuksen puutteesta. Hän nostaa esille, että samaan aikaan Suomen kehitysyhteistyön määräraha on vuonna 2019 jopa 989 miljoonaa euroa.
– Rahaa on Afrikkaan, mutta ei omille vanhuksille. Kysymys on taas valinnoista, siitä surkuhupaisesta arvopohjasta. Pohjallahan nämä arvot ovat.
– Hoitajamitoituksen säätäminen on arvovalinta. Jos se koetaan tärkeäksi, siihen kyllä löytyy rahaa. On käsittämätöntä, että sama ihminen kertoo oppositiossa ollessaan, että asia on hoidettavissa yhdellä lauseella ja nyt homman hoitamiseen menee jopa viisi vuotta.
Hoitoalan palkat laahaavat matalalla
Pitkää siirtymäaikaa perustellaan myös sillä, että hoitajia ei tällä hetkellä olisi saatavissa työtehtäviin. Kuitenkin Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on aiemmin tuonut esiin, että jopa 72 000 hoitoalan koulutuksen saanutta on muilla aloilla töissä, suurelta osin siksi, että hoiva-alalla palkka ja työolot ovat heikkoja.
Rantasen mukaan hoitajat ansaitsevat palkankorotuksen. Myös työoloihin olisi kiinnitettävä huomiota.
– Palkan tulee luonnollisesti seurata työn vaativuutta, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että hoitoalan palkat laahaavat liian matalana. Lisäksi palkalla on tultava toimeen, myös pääkaupunkiseudulla. Hoitoalaa vaivaa nähdäkseni vanhat perinteet ja esimerkiksi työn joustot, osa-aikatyö ja työvuorojen valinta olisi saatava käyttöön. Työn ja erilaisten perhetilanteiden yhteensovittaminen tulisi olla joustavaa ja arkipäivää, Rantanen sanoo.
Hän toteaa, että vaikka hoitajamitoitus laadittaisiin, tulee valmistelussa myös huomioida ihmisten hoitoisuus.
– Muutoin työn kuormittavuudessa saatetaan joutua ojasta allikkoon kun yksiköt, joissa hoitajamitoitustarve olisi vaikka 1,2 hoidetaankin lain vaatimalla minimillä 0,7:llä.
SUOMEN UUTISET