

MATTI MATIKAINEN
Juuso painostaa hallitusta: Hoitajamitoituksen nosto saatava ripeästi kuntoon – vanhuksille on tarjottava ihmisarvoista hoivaa
Kansanedustaja Kaisa Juuso sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää hallitukselta lähinnä rohkeutta ja tahtoa muuttaa asioita. – Laki pitäisi nyt vain kylmästi tehdä, eikä sitoa tärkeää uudistusta isompaan kokonaisuuteen, joka edellyttää uutta selvittelyä, Juuso vaatii.
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan ensimmäisellä yrittämällä valittu kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija, filosofian kandidaatti Kaisa Juuso keräsi 5 758 ääntä, joten perussuomalaisten edustus Lapissa säilyi entisellään.
Juuso toteaa, että perussuomalaiset otti Lapissa sen paikan, mikä puolueelle kuuluukin nykyisellä kannatuksen tasolla.
Äänestäjien luottamus palannut
Hän on tyytyväinen omaan äänimääräänsä sekä erityisesti perussuomalaisten kokonaistulokseen.
– Edellinen perussuomalaisten kansanedustaja Lapista loikkasi eduskuntaryhmästä viime vaalikaudella. Eduskuntavaalin tulos kertoo siitä, että äänestäjien luottamus perussuomalaisiin on palautunut. Kahden vuoden takainen puolueen hajaantuminen ei ole vaikuttanut kannatukseen.
Perussuomalaiset profiloituvat muista puolueista erottuvalla, realistisella ja teollisuusmyönteisellä ilmastopolitiikalla sekä tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Perussuomalaisille tärkeää on myös vastuullinen taloudenpito, suomalainen työ ja yrittäminen ja sisäinen solidaarisuus.
– Keskeinen syy vaalimenestyksen taustalla olivat varmasti puheenjohtajamme Jussi Halla-ahon tv-esiintymiset, joissa hän osasi vakuuttavasti tuoda esille perussuomalaisten linjaa. Toki meillä oli myös hyvät ehdokkaat ja teimme valtakunnallisesti hyvän vaalikampanjan, Juuso sanoo.
Asioihin perehdyttävä nopeasti
Juuso on myös Tornion kaupunginvaltuutettu sekä Tornion kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2017 saakka.
Kansanedustajan tehtävä edellytti Juusolta kakkosasunnon hankkimista pääkaupunkiseudulta. Tähän saakka hän on ehtinyt viikonlopuksi kotiin noin pari kertaa kuukaudessa.
Juuso on eduskunnan sivistysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hän on myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Juuso arvelee, että on päässyt kohtuullisen hyvin sisään eduskuntatyöhön. Päivät kuitenkin venyvät pitkiksi, usein jopa iltakahdeksaan saakka.
– Olen myös huomannut, että käsiteltäviin asioihin liittyvät materiaalit tulevat usein lyhyellä viiveellä, joten kansanedustajan on oltava nopeasti valmis perehtymään aineistoihin.
– Valiokuntatyö ei toki ole vielä kunnolla alkanut, toistaiseksi meillä on ollut vain järjestäytymiskokoukset. Varsinainen työ käynnistyy syksyllä, Juuso sanoo.
Kunnilla ei ole rahaa eikä hoitajia
Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kuitenkin viime aikoina jarrutellut uudistuksen aikataulua joka Kiurun mukaan edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa.
Juuson mukaan hoitajamitoituksen nosto saatava ripeästi kuntoon, sillä vanhuksille on nopeasti tarjottava ihmisarvoista hoivaa. Juuso on pitänyt vanhustenhuollon perusongelmaa eli liian alhaista hoitajamitoitusta esillä jo useiden vuosien ajan.
– Hallitusta täytyy nyt painostaa, ettei se lipsu tavoitteistaan. Ennen vaaleja hoitajamitoituksen nostosta saatiin lupaus kaikkien puoluejohtajien suulla, mutta nyt onkin ryhdytty epäröimään.
Ministeri Kiuru on asiassa vedonnut myös kunnilta etukäteen pyydettäviin lausuntoihin, joita on hankala saada kesäaikaan. Tosiasiassa mitään kuulemisia ei tarvita, vaan lakiesityksiä voi tehdä myös ilman niitä.
– Kuntien vastaus tiedetään etukäteen: ei ole rahaa ja ei ole hoitajia. Koska rahasta on pulaa, kuntien valtionosuuksia pitää nostaa.
Hallitukselta kehitysapuun 700 miljoonaa
Hoitajamitoituksen korjaamisen arvioidaan maksavan 200—250 miljoonaa euroa. Kuitenkin hallitusohjelmassa uudistukselle on varattu rahaa vain 70 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan hallitus suunnittelee kaatavansa kehitysapuun 700 miljoonaa euroa.
– Hoitajamitoituksen nostoon budjetoitu summa ei tule riittämään, joten rahaa tarvitaan lisää. Rahasta ei olekaan puute vaan ongelma on asioiden tärkeysjärjestyksessä. Jos kehitysapuun varataan käytettäväksi 700 miljoonaa ja vanhustenhuoltoon kymmenen kertaa vähemmän, se osoittaa selkeästi, miten hallitus priorisoi asioita, Juuso sanoo.
Hoitajamitoitus osin ratkaistavissa työnjaolla
Juuso sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää hallitukselta lähinnä rohkeutta ja tahtoa muuttaa asioita.
– Laki pitäisi nyt vain kylmästi tehdä, eikä sitoa tärkeää uudistusta johonkin isompaan kokonaisuuteen, joka edellyttää uutta selvittelyä. Vanhuspalvelulakia ja laatusuosituksia voidaan hyvin tarkastella muilta osin sitten jälkikäteen, kunhan tämä asia on saatu kuntoon. Nähtäväksi jää, mitä hallitus saa aikaan.
Juuso korostaa, että hoitajamitoituksen nostossa ei ole kyse pelkästään hoitajien määrän lisäämisestä vaan myös hoitotyön tekemisen puitteiden ja työehtojen parantamisesta.
– Uudistus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että palkkoja on nostettava, jotta hoitajia saadaan töihin – heitä on kyllä saatavilla. Toiseksi myös hoitajien työtehtäviä on käytävä läpi. Eihän voi olla niin, että koulutetut hoitajat pesevät vessoja, siivoavat tai toimivat suurtalouskokkina samalla, kun hoitotyö kärsii. Nykyään hoitajien aikaa kuluu paljon tällaisten ylimääräisten tehtävien tekemiseen.
Avustaviin tehtäviin tarvitaan siis lisää työvoimaa, jotta hoitajat voivat keskittyä omaan työhönsä. Juuson mukaan osa 0,7 hoitajamitoituksen nostosta olisi ratkaistavissa työnjaolla.
– Siivous- ja keittiötyöhön pitäisi palkata uutta henkilökuntaa. Näissä tehtävissä ei välttämättä tarvitse kielitaitoakaan, joten olisi järkevää antaa vähemmän koulutettujen henkilöiden tehdä nämä tehtävät, jolloin hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.
Hallitusohjelmasta olisi voinut karsia rönsyt
Juuso on jo tutustunut hallitusohjelmaan yleisellä tasolla, mutta tarkoitus on eduskunnan istuntotauon aikana käydä esitys ”suurennuslasin kanssa läpi.”
Juuso ei ole ilahtunut mahtailevista ilmastotavoitteista ja viherveroista, jotka kurittavat erityisesti pienituloisia kansalaisia.
– Suomi on muutenkin melko kallis maa, joten miksi pitäisi vielä nostaa elinkustannuksia, liikkumisen ja asumisen hintaa, Juuso ihmettelee.
Hänen mukaansa hallitusohjelma on valtavan laaja kokonaisuus, josta olisi voinut myös karsia rönsyjä.
– Ohjelmassa on nyt iso paletti toimenpiteitä maan ja taivaan väliltä. Ehkä olisi voinut keskittyä enemmän perusasioihin ja tehdä sitten ne kunnolla. Loput olisi voinut jättää seuraavalle hallitukselle.
Valtio velkaantuu entisestään
Juuson mukaan hallitusohjelmasta toki löytyy myös paljon hyviä asioita, mutta haasteena on se, millä rahalla ne maksetaan.
– Vaarana on se, että valtio velkaantuu entisestään nyt, kun edessä on joka tapauksessa talouden laskusuhdanne. Hallituspuolueiden suunnittelema valtion omaisuuden myyminen on minusta lyhytnäköistä toimintaa. Myymällä saadaan vain kertaluonteisia tuloja. Siinä voi käydä myös niin, että omaisuutta menee myyntiin alihintaan.
Nyt on jo nähty vihreiden ministerien irtiottoja hallitusohjelmasta, vaikka hallitus on vasta aloittanut. Juuso epäilee, miten yhteistyö loppujen lopuksi tulee sujumaan.
– Näyttää siltä, että jopa hallituspuolueiden sisällä on useita erilaisia linjauksia, joten minua epäilyttää, miten yhteistyö pelittää. Nähtäväksi jää, jaksaako hallitus pysyä kasassa samalla kun kukin puolue joutuu luopumaan omista tavoitteistaan, Juuso sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastotavoitteet hoitajamitoitus valtionvelka Kaisa Juuso Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho kehitysapu vanhukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Lupaukset hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin muuttuivat selittelyksi

Ministeri Kiurun meriselitys Huomenta Suomessa: Hoitajamitoitus viipyy, koska on kysyttävä kunnilta ja kesä tulee

Halla-aho: Tämä hallitus on tullut suomalaisille harvinaisen kalliiksi – ”Perustoimintoja ei voi jatkuvasti rahoittaa ottamalla velkaa tai myymällä kansallisomaisuutta”

Perussuomalaisten ryhmäjohto: Hallitusohjelma enteilee Suomen konkurssia ja ulosliputusta

Antikainen: Rinteen hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta, vaan yrittää huijata äänestäjiä

Rantanen patistaa hallitusta korottamaan hoitajamitoituksen tasoa heti eikä vuosien siirtymäajan jälkeen – ”Vanhukset eivät odota, heillä on nälkä, jano ja tarve hoivaan jo tänään”

Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.