Ennen vaaleja sdp oli äänekkäästi vaatimassa vanhusten hoivan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin vähimmäistasolla 0,7. Demarit tekivät hoitajamitoituksesta viime eduskuntakauden lopulla välikysymyksen ja tällöin minimitason kirjaamisesta lakiin saatiin laaja yhteisymmärrys, ainoastaan kokoomuksen haratessa vastaan. Nyt Rinteen hallituksella olisi paikka toteuttaa lupauksensa, mutta aikooko se tehdä niin?

– Lähi- ja perushoitajien liitto SuPer on lukenut hallitusohjelman tarkasti ja huomasi, että hallitusohjelman kirjauksen tarkka sanamuoto on, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilömitoitus nostetaan tasolle 0,7. Tämä kirjaus ei vastaa sitä, mitä sdp muiden silloisten oppositiopuolueiden kanssa itse vaati helmikuun alussa jätetyssä välikysymyksessään. Silloin puhuttiin nimenomaan hoitajien määrästä, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Hoitohenkilökuntaan lasketaan siihen kuulumattomia

Keskeinen ongelma vanhustenhoidossa on henkilökunnan riittämättömyys. Hoitoyksiköt ovat säästäneet hoivan tason kustannuksella kahdella eri tavalla: sillä, että hoitajia on palkattu liian vähän ja varsinaiseen hoitotyöhön ei ole tarpeeksi tekijöitä tai sillä, että hoitajia on näennäisesti tarpeeksi, mutta heidän aikansa ei riitä hoitotyön tekemiseen kunnolla, koska tukihenkilökunta on jätetty palkkaamatta ja he joutuvat tekemään kaikki muutkin, varsinaiseen hoitotyöhön kuulumattomat työt.

– Hallitusohjelman kirjauksessa puhutaan hoivahenkilöstöstä, ei hoitohenkilöstöstä. Tämä kirjaus mahdollistaa edelleen sen, että henkilöstömitoitukseen lasketaan sellaisia henkilöitä, joilla ei ole koulutusta varsinaiseen hoitotyöhön, eikä se myöskään ratkaise ongelmaa siltä osin, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön, kun tukihenkilökuntaa edellytettäisiin palkattavan riittävä määrä.

– Tässä näyttää käyneen niin, että sdp ei edes yritä pitää vaalilupauksiaan, vaan vanhustenhoidon tason korjaaminen jää vain puheiden tasolle jo tässä kohtaa, Antikainen ihmettelee.

Potilasturvallisuuden vaarantuminen jo arkipäivää

Hallitusohjelmassa tilanteen korjaamiseen on osoitettu vain 70 miljoonaa, vaikka Kuntaliitto on arvioinut, että hoitajamitoituksen korjaaminen luvatulle 0,7 tasolle maksaisi 200 miljoonaa euroa.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka vielä helmikuussa oli vaatimassa hoitajamitoitusta heti, puhuukin nyt siirtymäajasta.

– Monissa maakunnissa sote-resurssit eivät riitä tälläkään hetkellä. Vanhukset ovat kärsineet laaduttomasta hoidosta jo aivan liian pitkään. Esimerkiksi Siun sotessa resurssit eivät riitä edes nykyisen lain mukaiselle minimitasolle, vaan koulutettua henkilökuntaa on aivan liian vähän.

– Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden vaarantuminen ei ole uhkakuva, vaan arkipäivää, ja ongelmat on ratkaistava nyt, ei vuonna 2023, Antikainen vaatii.

SUOMEN UUTISET