Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Riikka Slunga-Poutsalo jättivät kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi koskien Kansaneläkelaitoksen (Kela) vaikeavammaisille myöntämää kuntoutusta.

Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttui vuodesta 2016 vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

– Nimen lisäksi kuntoutuksen myöntämisedellytykset ja sisältö muuttuivat. Enää hoidollinen peruste, joita ovat esimerkiksi kipujen vähentyminen tai nykyisen toimintakyvyn säilyttäminen, eivät kelpaa. Kela edellyttää kuntoutukselta, että vaikeavammaisen toimintakyky paranee, Mari Rantanen kertoo.

Kunnat taloushaasteiden edessä

Kelan muuttuneiden käytänteiden seurauksena moni vammainen on jäänyt vaille aikaisemmin saamaansa kuntouttavaa terapiaa tai kuntoutuksen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnille.

– Kunnat taistelevat ennennäkemättömien taloushaasteiden edessä. On aivan selvää, että jos kunnilla oli aiemminkin kukkaronnyörit tiukalla, niin nyt vaikeavammaisten kuntoutukseen suhtaudutaan vieläkin kalseammin, Riikka Slunga-Poutsalo sanoo.

Kaikilla oikeus hyviin terveyspalveluihin

Rantasen ja Slunga-Poutsalon mukaan tilanne on huonontunut entisestään tänä vuonna ja he ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja vammaisilta, joiden kuntoutus on evätty. Kansanedustajakaksikko vetoaa YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jossa mainitaan, että ”vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella.”

– Olemme saaneet kuulla, kuinka 20 vuotta terapiaa saaneelta henkilöltä on kuntoutus yhtäkkiä lakkautettu tai kuinka 3-vuotiaalle kehittyvälle lapselle ei ole myönnetty kuntoutusta, koska lapsi ei edisty. Sydämen sivistyksen mitta on, kuinka heikoimpia yhteiskuntamme jäseniä kohdellaan, Rantanen ja Slunga-Poutsalo toteavat.

SUOMEN UUTISET