LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Arvioinnin on perustuttava todelliseen osaamiseen, ei tulkinnanvaraisiin käytäntöihin. Oppilaan tulee saada arvosana samoilla kriteereillä riippumatta siitä, missä koulussa hän opiskelee, sanoo rehtori ja kansanedustaja Jaana Strandman.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaiden perustaitoja ja yhtenäistää arviointia koko Suomessa.
Osaamistakuulla varmistetaan, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori hallitsee riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot. Samalla määritellään vähimmäisosaamistaso luokalta toiselle siirryttäessä, ja arviointikäytännöt yhtenäistetään.
Rehtori ja kansanedustaja Jaana Strandman korostaa muutoksen merkitystä.
– Armovitosia ei enää todistuksissa jaeta. Arvioinnin on perustuttava todelliseen osaamiseen, ei tulkinnanvaraisiin käytäntöihin. Oppilaan tulee saada arvosana samoilla kriteereillä riippumatta siitä, missä koulussa hän opiskelee.
Uudistuksessa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä selkeytetään, ja arviointi sidotaan nykyistä tarkemmin niihin. Tavoitteena on vähentää epäselvyyksiä ja tukea opettajien työtä.
Taustalla on tutkimustieto, jonka mukaan nykyiset arviointikriteerit koetaan osin epäselviksi. Lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arviointien mukaan samalla osaamistasolla olevat oppilaat voivat saada eri kouluissa erilaisia arvosanoja.
Strandmanin mukaan vähimmäisosaaminen on varmistettava erityisesti siirtymävaiheissa: alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, kuudennelta luokalta yläkouluun sekä päättöarvioinnissa.
– Peruskoulun tehtävä on varmistaa, että jokainen nuori saavuttaa perustiedot ja -taidot ja on valmis toisen asteen opintoihin. Tämä edellyttää vastuunkantoa niin koululta kuin kodeilta. Uudistus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja varmistaa, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on valmiudet pärjätä opinnoissa, työssä ja elämässä, Strandman toteaa
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2027. Opetushallitus laatii tarkemmat opetussuunnitelman perusteet, ja uudistetut paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2028.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.
Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.
Suomalainen peruskoulu on ollut pitkään maamme ylpeydenaihe. Tämä kuva maailman parhaasta koulusta ja parhaista opettajista on murenemassa, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Yhä useampi opettaja ja vanhempi kertoo huolestuttavista ilmiöistä, jotka liittyvät erityisesti maahanmuuton vaikutuksiin kouluissa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman pohtivat, mikä peruskoulussa nykyään mättää - ja mitä kouluissa pitäisi jatkossa tehdä parempien tuloksien saamiseksi ja paremman oppimisilmapiirin palauttamiseksi.
Opettajat uupuvat, Pisa-tulokset laskevat. Miten palauttaa lasten keskittymiskyky, lukutaito ja perustaidot? Miltä näyttää suomalainen peruskoulu perussuomalaisesta näkökulmasta – ja mihin suuntaan opetusta pitäisi viedä?
Viikon suosituimmat
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko uppoutuu intohimoisesti woke-ideologian, antirasismin ja identiteettipolitiikan kysymyksiin, ikään kuin sen päätehtävä olisi signaloida hyveellisyyttä modernille vasemmistolaiselle eliitille eikä enää puolustaa omaa ydinsanomaa tai kristikuntaa, moittivat perussuomalaiset kansanedustajat.
