Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan, että maaseutu voi olla pidemmällä aikajaksolla suurin häviäjä soteuudistuksessa. Säästöjen tavoittelun kääntöpuoli voi kansanedustajan mielestä tuntua ikävästi juuri haja-asutusalueilla.

Minna Reijonen kysyy Maaseudun Tulevaisuuden mielipidekirjoituksessaan, ovatko kuntaliitokset vahvistaneet maaseutua vai keskittäneet palveluita. Reijonen kertoo, että soteuudistus oli itsessään supersuuri kuntaliitos.

– Siinä yli puolet jokaisesta kunnasta käytännössä pakkoliitettiin suureen yhteiseen sotekommuuniin. Jäljelle koko kunnasta jäi vain se toinen puolisko ilman sotea. Kunnasta pois erotettu sotepuoli jatkaa ,ikäänkuin yhtenä isona kimppakuntana yhdessä alueen muiden liitettyjen kuntien kanssa, Reijonen muistuttaa.

Ongelmat unohtuivat hallintohäkkyrähuumassa

Palveluiden keskittyminen on uhkana, kun säästöjä aletaan hakea. Ongelma Reijosen mielestä on se, että sote ei edes ratkaissut sitä, mikä oli suurimpana ongelmana terveydenhuollossa.

– Suurin ongelma on, ettei alalla ole tarpeeksi tekeviä käsiä. Soteuudistuksessa ei tosin tähän ollut ratkaisua, sitävastoin luotiin hallintohimmelihäkkyrä. Pahalta näyttää, kun hallitus jopa lykkäsi lupaamansa hoitajamitoituksen, paheksuu Reijonen.

– Hallinnon kasvu lisää valtavasti poliittisia ja byrokraattisia kuluja. Rahaa palaa hallintoon, joka olisi voitu käyttää vaikka maaseudun ja haja-asutusalueen terveydenhuollon palveluiden kattavuuteen säilyvyyden varmistamiseen.

Reijosen mielestä soteuudistus olisi voitu tehdä paljon pienempimuotoisesti korjaamalla vain pielessä olevat asiat. Tätä perussuomalaiset ovat nostaneet esille alusta asti.

– Kuntaliitoksissa on aina iso riski, että palvelut keskittyvät. Kuntalitoksissa tämä on hyvin tavallista. Kuinka sitten soteliitoksessa voisi käydä toisin? Olihan sote oikea kuntaliitoksien jättipullistuma.

Soteuudistuksen virheet on korjattava

Reijosen mukaan riskit olivat nähtävissä jo soten lainvalmistelun aikoihin.

– Valtakunnallisesta uudistuksesta unohtui nimittäin takuu siitä, että lähipalvelut taataan. Toinen riski palveluverkoston kattavuudelle on se, että sotekiinteistöjen käyttötarkoitus taataan vain muutamiksi vuosiksi. Sen jälkeenhän esimerkiksi terveysasemien säilyminen samoilla paikoillaan voi muuttua.

– Valitettavaa, että uudistus tunnuttiin tekevän hallintoa vahvistamaan. Suurelle aluehallinnon uudistukselle tosin keksittiin hieno nimi, hyvinvointialueet, jolla uudistus kansalle markkinoitiin, Reijonen sanoo.

Reijosen mukaan seuraavan hallituksen on keskityttävä siihen, että soteuudistuksen valuviat korjataan.

SUOMEN UUTISET