Reijonen: Ulkomaalaislain muuttaminen on kyseenalainen linjaus hallitukselta

Hallitus haluaa muuttaa ulkomaalaislakia niin, että turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta muutettaisiin paremmaksi väliaikaisen lakimuutoksen turvin. – Työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan on kokoaikaisesti lomautettuna 204 000 suomalaista koronan takia. Kun oikein tätä ajattelee, viesti on aika erikoinen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Hallitus panostaa edelleen voimallisesti maahanmuuttoon sekä ilmastomuutoksen pysäyttämiseen että muuhun maailman parantamiseen.

– Koronan varjolla hallitus tuntuu ajavan ristiriitaista asiaa. Kummallista on erityisesti se, että oikeus työntekoon annettaisiin heti, jopa ennen kuin tiedämme, onko henkilöllä oikeutta turvapaikkaan, ihmettelee Minna Reijonen.

– Jos turvapaikan hakija voi saada työtä välittömästi Suomeen tultua, emme välttämättä tiedä taustoja tai pysty varmistamaan henkilötietoja. Maahan saapuu myös henkilöitä ilman henkilöllisyyspapereita.

Lakimuutoksesta vetovoimatekijä

Esitys avaa suoraan uuden väylän humanitaariselle maahanmuutolle.

– Vieläkö muistissa on, kuinka silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lupaus Kempeleen kodin käyttämisestä turvapaikanhakijoille levisi hetkessä vetovoimasignaalina maailmalle? Tässä on suuri riski. Halutaanko todella antaa tällainen signaali?

Lakiesityksessä jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saavan oikeus työntekoon Suomessa paranisi. Oikeus työntekoon halutaan myös niille, jotka mahdollisesti tulevat saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen.

– Koronapandemian varjolla käytännössä ilmeisesti sellaisetkin henkilöt voisivat jäädä Suomeen työskentelemään, joilla jo on olemassa täytäntöönpanokelpoinen maastapoistamispäätös?

– Jos turvapaikkkapäätös on kielteinen, on siihen aina jokin syy. Paheksun sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko-oikeutta parannettaisiin, sanoo Reijonen.

Rikollisetkin saavat jäädä?

Maastapoistamispäätökseen on aina jokin syy. Maastapoistamispäätös annetaan esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa henkilön katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi rikosten perusteella.

– Tällaisia ulkomaalaisia ihmisiäkö hallitus haluaa töihin? Jos esimerkiksi henkilö on tehnyt jonkun rikoksen tai on maahantulokielto tai henkilö on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle, siltikö tulee oikeus olla töissä? ihmettelee Reijonen.

– Jos mahdollisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaja työllistetään Suomessa, onko suunnitteilla, että jatkossa hänelle tulisi oikeus jäädä Suomeen työpaikan perusteella?