

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä ei pudonnut nollaan – Suomessa jo asuneilta kymmeniä turvapaikkahakemuksia
Iltalehti ehti jo otsikossaan iloita turvapaikkahakemusten määrän pudonneen nollaan. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Maahanmuuttovirasto on vastaanottanut 36 uutta turvapaikkahakemusta, vaikka rajat ovat kiinni. Lisäksi uusintahakemuksia jo kielteisen päätöksen saaneilta tulee koko ajan.
Torstaina Iltalehti kirjoitti otsikossaan, että ”turvapaikkahakemusten määrä putosi nollaan”, jatkaen, että ”Suomen rajoilla ei ole jätetty yhtään turvapaikkahakemusta rajaliikenteen rajoitusten käyttöönoton jälkeen”. Jälkimmäinen lause pitää paikkansa, mutta otsikko ei.
Kuten Iltalehden jutussakin kerrotaan, uusia turvapaikkahakemuksia on jätetty ajanjaksolla 19.3.-5.4.2020 yhteensä 36. Tämä tarkoittaa keskimäärin kahta uutta turvapaikkahakemusta päivässä.
Suomessa muilla luvilla oleskelleet hakevat turvapaikkaa
Suomen Uutiset otti yhteyttä Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtiseen kysyäkseen, mistä tässä on kysymys. Lehtinen kertoi, että turvapaikkahakemuksia ottavat vastaan sekä rajavartiolaitos että poliisi. Sen jälkeen kun rajat laitettiin suurelta osin kiinni 19. maaliskuuta, yhtäkään turvapaikkahakemusta ei ole rajanylityksen yhteydessä tehty rajalla, mutta poliisille uusia hakemuksia on jätetty kaikkiaan 36.
– Uusista hakijoista 34:n osalta ei ollut viitteitä poliisin alkuvaiheen selvittelyn osalta siitä, että he olisivat saapuneet Suomeen 19.3. jälkeen, eli henkilöt ovat esimerkiksi oleskelleet Suomessa muilla luvilla, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen selittää.
– Kahden osalta maahantulon ajankohdan selvittely jatkuu turvapaikkatutkinnassa, mutta on toki mahdollista että tämä kysymys jää auki.
Kahden turvapaikanhakijat osalta ei siis tiedetä, miten ja milloin he ovat Suomeen tulleet. Ihan täydellisen varmaa rajojen pitäminen ei siis ole. Valtaosa uusista turvapaikanhakijoista on ilmeisesti oleskellut Suomessa jo pidempään jollakin muulla oleskeluluvalla, kuten työntekijänä tai opiskelijana, ja päättänytkin sitten hakea turvapaikkaa.
Uusintahakemuksia paljon enemmän kuin uusia hakijoita
Tämän vuoden trendinä on ollut se, että uusintahakemuksia tulee enemmän kuin varsinaisia uusia turvapaikkahakemuksia. Nämä uusintahakemukset ovat siis sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat jo saaneet Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta ovat päättäneet hakea turvapaikkaa uudelleen esittäen uusia perusteita hakemukselleen.
Lain mukaan uusintahakemuksia voi tehdä käytännössä rajoittamattoman määrän. Ylen mukaan yleisimmät uusintahakemusten perusteet ovat kristinuskoon kääntyminen ja seksuaalinen suuntautuminen.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan helmikuussa jätettiin kaikkiaan 138 uutta turvapaikkahakemusta. Näistä viisi oli yksintulleita alaikäisiä. Rajojen sulkeminen näkyy vasta maaliskuun kuukausitilastossa, mutta se ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa vielä saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastosivuilla. Uusintahakemuksia jätettiin helmikuussa paljon enemmän: peräti 200.
Suurin kansallisuusryhmä helmikuussa tehdyissä uusintahakemuksissa olivat irakilaiset, joilta tuli kaikkiaan 96 uusintahakemusta. Seuraavina tulivat somalialaiset (34), afganistanilaiset (25), venäläiset (18) ja ukrainalaiset (14). Maahanmuuttovirastossa riittää siis jatkossakin turvapaikkahakemuksia käsiteltäviksi, vaikka rajat ovatkin kiinni.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- uusintahakemukset rajojen sulkeminen turvapaikkayksikkö Antti Lehtinen Rajavalvonta Migri Maahanmuuttovirasto Turvapaikanhakijat
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Miksi sisäministeri Ohisalo asettaa turvapaikanhakijat kansanterveyden edelle?

Turvapaikanhakijat voivat lampsia maahan, vaikka rajat suljetaan – Purra: Hallituksen linjaus on periaatteena irvokas

Antikainen: Miksi hallitus miettii turvapaikanhakijoita eikä keskity suomalaisten pelastamiseen kriisin keskellä?

Immonen: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemus- ja valituskierre on katkaistava – ”Joukossa on henkilöitä, jotka selkeästi väärinkäyttävät järjestelmää”

Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin

Somalinkielisillä yliedustus koronavirustartunnoissa myös Helsingissä

Ruotsin viranomaiset vahvistavat: Somalit, turkkilaiset ja irakilaiset sairastuvat muita useammin koronaan – myös suomalaiset mainittu

Rajavalvonta tepsii – monikansallinen rikollisjoukko jäi kiinni rajalla

Purra, Halla-aho, Peltokangas: Hallitus haluaa jakaa työlupia jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille – kokoomus olisi vielä hallitustakin avokätisempi
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu
22 Euroopan unionin jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, ilmaisi viikonloppuna lähettämässään kirjeessä epäluottamuksensa Espanjan maahanmuuttopolitiikkaan. EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tiistaina kiireelliseen videopalaveriin.

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi
Pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehnyt Irakista kotoisin oleva mies sai tuomion törkeästä ryöstöstä. Hän pahoinpiteli uhria tämän kotona, vei veitsen uhrin kaulalle ja vaati rahaa sekä omaisuutta. Käräjäoikeus katsoi hänet kuitenkin rikosoikeudellisesti alaikäiseksi, koska THL:n oikeuslääketieteellinen ikäarvio jäi ristiriitaiseksi.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Ajatuspaja Suomen Perusta järjestötukien jakoperusteista: ”Minkä takia maahanmuuttaja ei voi osallistua samaan potkupallokerhoon kuin kantasuomalainenkin?”
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












