Somalinkielisillä yliedustus koronavirustartunnoissa myös Helsingissä

Helsingin kaupunki tiedottaa, että somalinkielisillä on todettu tähän mennessä lähes 200 koronatartuntaa. Kaikkiaan Helsingissä on reilut tuhat koronavirustartuntaa. HUSin toimitusjohtaja pohtii, että tiedotuksessa on ehkä toimittu ”suomenkieliset tiedotteet edellä”.

Koronavirustartunnat somalinkielisten keskuudessa ovat lähteneet Helsingissä selkeään kasvuun, kertoo Helsingin kaupunki tiedotteessaan. Somalinkielisillä on todettu tähän mennessä lähes 200 tartuntaa. Käytännössä 1,8 prosentilla somalinkielisestä väestöstä on todettu koronatartunta, kun keskimäärin helsinkiläisten keskuudessa vastaava luku on 0,2 prosenttia.

Luku ei ole muiden Pohjoismaiden kokemusten valossa yllätys. Kuten Suomen Uutiset kertoi jo viikko sitten, Ruotsissa havaittiin koronaepidemian alkuvaiheessa, että somaleilla oli suuri yliedustus koronaan menehtyneiden joukossa.

Myös Norjassa on todettu, että koronatartunnan saaneiden joukossa on huolestuttavan monta somalivähemmistön jäsentä. Syiden arvellaan liittyvän somalinkielisen koronatiedotuksen vähäisyyteen ja somalien omaan kulttuuriin, jossa sairastuneiden luona kyläilyä ja muutakin sosiaalista kanssakäymistä pidetään tärkeinä.

Pormestari Vapaavuori: Hyvin huolestuttavaa

Helsingissä tartunnan jäljitykseen on otettu mukaan myös kielivähemmistöjä edustavia ammattilaisia, kuten lääkäreitä ja hoitajia. Tietoa ja ohjeita on jaettu useilla kielillä, myös somaliaksi, mutta kaikista toimenpiteistä huolimatta erityisesti somalinkielisten keskuudessa tartuntojen määrät ovat lähiaikoina lisääntyneet.

– Pidän hyvin huolestuttavana tartuntojen viimeaikaista leviämistä kielivähemmistöjen keskuudessa, pormestari Jan Vapaavuori kommentoi.

– Keskustelemme parhaillaan muun muassa Somaliliiton kanssa myös uusista toimista tilanteen parantamiseksi, pormestari Vapaavuori sanoo.

Suomenkieliset tiedotteet tehty ensin

Ilta-Sanomien haastattelema HUSin toimitusjohtaja arvelee ongelman johtuvan muun muassa sitä, että Helsingissä on tehty suomenkieliset koronatiedotteet ensin.

– On mahdollista, että tiedotuksessa on toimittu suomenkieliset tiedotteet edellä ja että somalinkielisessä tiedottamisessa on ollut viivettä, HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen kertoo Ilta-Sanomille.

Muiksi syiksi Tuominen mainitsee sen, että somalinkielisten perheet ovat usein suurempia ja heidän asumisväljyytensä on pienempi, mikä tekee tartunnan saaneiden eristämisen kodeissa vaikeammaksi. Samat selitykset ovat nousseet esille myös muissa Pohjoismaissa.

Myös ”kulttuurisessa osaamisessa” on Tuomisen mukaan voinut olla parannettavaa.

– Meidän täytyy tunnistaa kaikki eri kulttuurien hiljaiset signaalit, jotta viestintä sujuu hyvin, HUSin toimitusjohtaja sanoo.