Rinne käänsi takkinsa: Heti myymässä Altian

Tuore valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) joutui ensimmäiseen eduskunnan kyselytuntiinsa heti varapääministerin asemassa, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli poissa. Samalla hän käänsi takkinsa ensimmäisen kerran.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen kysyi valtiovarainministeri Antti Rinteeltä suoraan:

– Valtiovarainvaliokunnassa perussuomalaiset esittivät, että Altiaa ei myydä Sosiaalidemokraatit äänestivät sitä vastaan. Kysyn teiltä, kannatatteko Altian myyntiä vai ette?

Ministeri vastasi kierrellen ja vältellen, mutta taipui hienokseltaan myynnin kannalle vastoin aiempaa omaa kantaansa.

– Kannatan Altian kehittämistä siten, että alihankintaketju ja työpaikat pysyvät Suomessa. Tässä yhteydessä täytyy todeta, että valtiolla ei ole voimavaroja kehittää yhtiötä. Nyt täytyy löytää sellainen yhteistyökumppani, joka veisi yhtiötä oikeaan suuntaan ja työpaikat säilyisivät Suomessa. Tästä näkökulmasta olisi järkevää hakea kumppania ja se edellyttää myyntivaltuuden saamista, Rinne vastasi.

Rinne vastusti aiemmin
Altian myyntiä avoimesti

Vuosi sitten ammattiliitto Pro:n nokkamiehenä hän vetosi hallitukseen, jotta Altian myyntiaikeista luovuttaisiin yhdessä Suomen Elintarviketyöntekijöiden Liiton ja Maa- ja metsätaloustuottajien liiton kanssa.

– Valtion omistus on paras tapa varmistaa, että Altian tuotanto ja sen tarjoamat työpaikat säilyvät Suomessa ja että tuotteet valmistetaan jatkossakin kotimaisten alkutuottajien tuottamista raaka-aineista, Rinne totesi Pro:n kannanotossa.

Mielipide rupesi muuttumaan puheenjohtajanvaihdoksen jälkeen ja nyt se vahvistui ministerinaitiosta käsin.

Perutaanko elvytyskin?

Myös keskustan Mauri Pekkarinen soimasi Rinteen hortoilua valtion viina-asiassa ja kysyi, mitä muuta Rinne aikoo perua.

– Ennen valintaanne vastustitte Altian myyntiä. Nyt annatte ymmärtää, että te hyväksytte sen lähtökohtaisesti. Kun te nyt muutatte kantaanne näin merkittävässä asiassa, on pakko kysyä, että kun olette ilmaisseet valmiutta erittäin mittaviin toimiin elvyttämisessä. Meille jäi mielikuva miljardin elvytyksestä. Sitä me kannatamme. Teettekö sen, onko odotuksemme yhä oikea, vai onko vaara, että kantanne muuttuisi? Pekkarinen kysyi.

Rinne väitti, että hän ei ole puhunut miljardista mitään.

– Kannatan sellaista pakettia, joka lisää työpaikkoja ja lisää talouskasvua. Se ratkeaa neuvotteluissa. Altiasta on pakko todeta, että henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ei ole järkevää myydä, jos ei synny työpaikkoja, tästä olen puhunut jatkuvasti, Rinne kiemurteli.

Varapääministeri
vastasi myös lakosta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini huomasi Rinteen nousseen heti ”pääministerikastiin”.

– Arvoisa varapääministeri, tehän johdatte täällä hallitusta pääministeri Kataisen ollessa poissa. Kokoomustahan ei johda kukaan. Mutta ensi lauantainahan joku sentään kokoomusta johtaa – että siltä osin kokoomuksen päätöksentekokykyyn uskon – vaikken muuten paljon uskokaan, Soini murjaisi.

Soini sanoi talouskasvun ja työllisyyden olevan tärkeitä, samoin myös työrauhan.

– Kysyn teiltä, että kun oli ahtaajien vuorokauden mittainen työnseisaus – en kysy olitteko puolesta vai vastaan, vaan kysyn, kuinka on mahdollista, ettei kukaan ota siihen kantaa, kun ei ole mitään tietoa? Onko tämä kannaton ja tiedoton hallitus? Soini kysyi.

Aihe tuntui olevan ay-tehtävästä hallitukseen harpanneelle Rinteelle vaikea. Hän on vastannut toimittajien kyselyihin, ettei tiedä lakon syitä.
Rinne sanoi, että työmarkkinajärjestöjen kesken istuu parhaillaan työryhmä miettimässä, miten työneuvottelujärjestelmää kehitetään. Tavoite on saada työrauha pysymään, vaikka Suomen tilanne on Euroopan mitassa tavallista parempi.

– Lähtökohtaisesti pitää selvittää syyt, miksi tällaiseen työtaisteluun on jouduttu. Suomessa on mielenilmausluonteisia työtaisteluita, joissa on käynyt henkilöstöpoliittinen kämmi työnantajalta tai ei päästä yhteisymmärrykseen yt-menettelyistä. Näistä syistä yleensä työtaistelutoimet yleensä johtuvat ja sitä pitää kehittää, Rinne totesi.

Ei vieläkään tietoa

Rinne joutui vastaamaan aiheesta toistamiseen ja tietämätön linja jatkui.

– Minulla ei ole tietoa lakon taloudellisista vaikutuksista. Kukaan täällä ei tiedä, mistä lakko johtui tai onko se laiton vai sallittu, sellaisiakin lakkoja on, Rinne totesi.

Myös työministeri Lauri Ihalainen (sd.) otti asiaan kantaa.

– Olisi ollut hyvä, että jo viikon kestäneessä kiistassa olisi syntynyt ratkaisu aiemmin. Siellä oli monta ongelmaa syynä, Ihalainen totesi.

Ihalainen sanoi järjestöillä olevan vastuu neuvotella sopimusjärjestelmästä ja huolehtia työrauhan toimivuudesta. Ministeri painotti, että järjestelmää pitää kehittää ja että neuvottelemalla asiat on sovittu ennenkin. Valtio säätää lakeja tarvittaessa.

Lapsilisäleikkaus pois?

Oppositio tivasi Rinteeltä, aikooko hän poistaa lapsilisien leikkauksen minihallitusneuvotteluiden yhteydessä. Paavo Arhinmäki (vas.) kysyi, onko Rinne laajemminkin valmis purkamaan leikkauksia. Hän muistutti Rinteen vastustaneen lapsilisien ja työttömyyskorvausten sekä indeksienleikkausta. Keskustan Juha Sipilä halusi tietää, aikooko hallitus poistaa lapsilisien leikkauksen tupakan hinnan nostolla eli 18 sentillä askia kohti.

Antti Lindtman (sd.) hämmästeli, kuinka vaaditaan jo neuvottelujen tuloksia esille, kun ei tiedetä vielä, kenen kanssa asioista neuvotellaan. Rinne puolestaan vastasi, että tämänhetkinen tieto tukee sitä, että lapsilisäasia pitää miettiä uudelleen minihallitusneuvotteluiden yhteydessä, kuten kehyspäätösten yhteydessä ennakoitiin. Myös indeksien vaikutuksia kannattaa tarkastella ja etsiä mallit, jotka eivät horjuttaisi köyhimpien asemaa.

Lapsilisä pois
toimeentulotuesta?

Perussuomalaisten Maria Tolppanen kysyi peruspalveluministeri Susanna Huoviselta (sd.), onko hallitus päättänyt, ettei lapsilisän määrää poisteta pienituloisten toimeentulotuesta.

Huovinen vastasi, että tämäkin asia katsotaan neuvotteluissa uudelleen niin, että pienituloisimpien asema turvataan. Kokoomuksen Ben Zyskowicz varoitti eduskuntaa purkamasta kaikkia säästöpäätöksiä: kokoomus pitää pahana sitä, että ”syömme lastemme lautasilta”.